Aineiston nimi

Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus 2021

Aineiston rinnakkainen nimi

KOTT-tutkimus

Aineistonumero

FSD3616

Pysyvät tunnisteet

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3616
https://doi.org/10.60686/t-fsd3616

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Sisällön kuvaus

Tutkimuksessa kartoitettiin korkeakouluopiskelijoiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveydentilaa, keskeisiä terveyskäyttäytymisen piirteitä sekä terveyspalvelujen käyttöä ja mielipiteitä palvelujen laadusta. Lisäksi selvitettiin terveyteen, terveyskäyttäytymiseen ja opiskelukykyyn liittyviä tekijöitä, kuten sosiaalisia suhteita, opiskelua ja toimeentuloa. Kysely on osa KOTT-aineistosarjaa, joka toistuu noin neljän vuoden välein. Tämä kysely toteutettiin helmi-maaliskuussa 2021 koronapandemian aikana. Tutkimushanketta rahoittaa Kansaneläkelaitos, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Kysymykset käsittelivät terveydentilaa, mm. lääkärin toteamia sairauksia, oppimisvaikeuksia, henkistä hyvinvointia, oireita, ehkäisyä, ruokailutottumuksia ja suhtautumista ruokaan. Lisäksi kysyttiin, millaisia tunteita vastaajat olivat kokeneet viikon aikana ja kysyttiin, miten hyvin vastaajat olivat keskittymään ja suoriutumaan tehtävistään sekä olivatko he tunteneet itsensä hyödyllisiksi. Terveyspalveluita tutkittiin kysymällä, mitä terveyspalveluja oli käytetty, miltä palveluntarjoajilta ne oli hankittu ja miksi.

Liikuntatottumuksia kartoitettiin kysymällä hyöty- ja kuntoliikuntaan käytettyä aikaa sekä tiedusteltiin, kuinka paljon vastaajat keskimäärin istuivat arkipäivinä. Lisäksi kysyttiin, kenen järjestämään liikuntatoimintaan vastaajat osallistuivat. Ravintoa käsittelevissä kysymyksissä tiedusteltiin, ajattelivatko vastaajat ruokaa hankkiessaan sen terveellisyyttä ja kuinka usein he söivät lounaan opiskelijaravintolassa opiskeluviikon aikana. Kysymyksiä esitettiin myös suunterveydestä, päihteiden käytöstä, rahapelaamisesta, perhesuunnittelusta, kiusaamisesta sekä internetin käytöstä.

Kyselyssä on käytetty kansainvälisesti tunnettuja mittareita, joihin perustuvat indikaattorimuuttujat tunnistat aineistossa muuttujan selitteestä löytyvästä lyhenteestä. Alla suluissa viitataan niihin kyselyn muuttujiin, joihin indikaattori perustuu. SCOFF = riski syömishäiriölle (k13_1-k13_5), MHI-5 = psyykkinen kuormittuneisuus (k14_1-k14_5), GHQ-12 = psyykkinen kuormittuneisuus (k15-k26), BMI = painoindeksi, CIUS-5 = pakonomainen internetin käyttö (k68_1-k68_5), AUDIT-C = alkoholia liikaa käyttävät (k61-k63) sekä AUDIT-1k = humalahakuinen juominen (k63). Lisätietoa indikaattoreista löytyy: https://terveytemme.fi/kott/tulokset/index.html ja https://thl.fi/documents/10531/2671150/THL-KOTT_koronan_vaikutukset_kes%C3%A42021_16062021.pdf/b46ae0bc-ea75-2064-def9-af1e8ee0145c?t=1623750329862.

Taustamuuttujina ovat muun muassa ikäryhmä, sukupuoli, korkeakoulusektori ja karkeistettu opiskeluala, pituus ja paino sekä opiskelujen aloitusvuosi.

Asiasanat

ehkäisy; hampaidenhoito; korkeakouluopiskelu; lastenhankinta; liikunta; mielenterveyshäiriöt; oireet; opiskeluterveydenhuolto; pelaaminen; päihteet; ruokailu; seksuaalinen käyttäytyminen; seksuaaliterveys; terveydentila; terveyspalvelut; tupakointi; työssäkäynti

Tieteenala/Aihealue

• Lääke- ja terveystieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Toisen ja korkea-asteen koulutus (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Ruokavalio ja ravitsemus (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Päihteiden käyttö ja tupakointi (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Yleinen terveydentila ja hyvinvointi (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Terveyspalvelut ja terveyspolitiikka (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Fyysinen kunto ja liikunta (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Perhesuunnittelu ja lisääntymisterveys (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimukset

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (C) vain tutkimukseen ja ylempiin opinnäytteisiin.

Kerääjät

• Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Ajallinen kattavuus

2021

Aineistonkeruun ajankohta

2021-02 – 2021-03

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

18-34-vuotiaat suomalaisessa korkeakoulussa perustutkintoa suorittavat yliopisto- ja korkeakouluopiskelijat, jotka olivat ilmoittautuneet läsnäolevaksi keväälle 2021 ja joille oli saatavilla henkilötunnus

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Todennäköisyysotanta: suhteuttamaton ositettu otanta

Tutkimuksen otos koostui noin 12 000 opiskelijasta (noin 6000 yliopisto-opiskelijaa ja 6000 ammattikorkeakouluopiskelijaa). Otantamenetelmänä käytettiin korkeakouluittain ositettua satunnaisotantaa, jonka Tieteen tietotekniikan keskus (CSC) poimi korkeakoulujen VIRTA-opintotietopalvelusta. Otannan korkeakoulukohtainen poimintatiheys määriteltiin siten, että koulukohtainen otoskoko oli sitä suurempi, mitä enemmän kyseisessä korkeakoulussa on opiskelijoita, kuitenkin vähintään noin 150 ja enintään noin 400 amk-opiskelijaa / 800 yo-opiskelijaa jokaisesta korkeakoulusta. Tutkimuskutsut lähetettiin sähköpostilla ja tämän jälkeen lähetettiin enintään kaksi muistutusviestiä sähköpostilla ja/tai tekstiviestillä. Kokonaisvastausaktiivisuus oli 53 prosenttia (n=6258). Vastausaktiivisuus oli miehillä 44 prosenttia (n=2392) ja naisilla 60 prosenttia (n=3866). Ikäryhmittäin vastausaktiivisuus oli 18- 21-vuotiailla 60 % (n=1565), 22-24-vuotiailla 55 % (n=2294), 25-29-vuotiailla 47 prosenttia (n=1760) ja 30-34- vuotiailla 46 prosenttia (n=639). Korkeakoulusektorin mukaan vastausaktiivisuus oli ammattikorkeakouluopiskelijoilla 49 prosenttia (n=2925) ja yliopisto-opiskelijoilla 56 prosenttia (n=3333).

Keruumenetelmä

Itsetäytettävä lomake: verkkolomake

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Vastausprosentti

53

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: suomi ja englanti.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Havaintojen ja muuttujien lukumäärä

351 muuttujaa ja 6258 havaintoa.

Datan versio

2.0

Aineiston käytössä huomioitavaa

Aineistosta on poistettu kaikki muu, mikä -tyyppiset avomuuttujat sekä vastaajan seksuaalinen suuntautuminen. Opintoalamuuttujaa (bv4) on karkeistettu seuraavasti: lääketieteet yhdistettiin terveys- ja hyvinvointialoihin; kulttuuri, taide, humanistiset ja yhteiskunnalliset alat yhdistettiin yhdeksi alaksi; luonnontieteet, maa- ja metsätalousalat, tietojenkäsittely ja tietoliikenne yhdistettiin yhdeksi alaksi. Taustamuuttujat esitetään luokiteltuina. Pituus ja paino on eroteltu eri muuttujiin sukupuolten mukaan ja ääriarvot on luokiteltu.

Tietoarkistoon ei toimitettu muuttujia k66_1-k66_12, joissa kysyttiin vastaajan suhteesta opiskeluun.

Painokertoimet

Aineisto sisältää neljä painomuuttujaa. Tutkimukseen osallistumisaktiivisuus vaihtelee eri taustatekijöiden mukaan (mm. ikä, sukupuoli, sektori). Ositetun otannan seurauksena yksilöillä on ollut erilaiset poimintatodennäköisyydet. Näistä syistä aineistosta suoraan lasketut tulokset ovat virheellisiä, eivätkä edusta opiskelijaväestöä, vaan tulosten laskennassa painokertoimien käyttö on välttämätöntä otannan ja kadon huomioimiseksi. Aineistoon on muodostettu painokertoimet käyttämällä logistiseen regressiomalliin perustuvaa käänteistodennäköisyyspainotusta (IPW). Painokertoimissa huomioitu otanta ja kato (kadon huomioimisessa käytetty koko otokselle saatavilla olleita rekisteritietoja). Painot on skaalattu siten, että niillä voidaan laskea koko korkeakouluopiskelijaväestöä edustavia tuloksia. Painomuuttujien nimet aineistossa ovat: rg_strat, w_analys, rg_n ja w_expans. Lisätietoa painokertoimien käytöstä: https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimuksetja-hankkeet/korkeakouluopiskelijoiden-terveys-ja-hyvinvointitutkimus-kott-/tietoa-tutkijoille

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus 2021 [data]. Dataversio 2.0 (2024-04-12). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. DOI: https://doi.org/10.60686/t-fsd3616; URN: https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3616

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Käytön ja kuvailun oheismateriaalit

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: KOTT-tutkimuksen verkkosivut. https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/korkeakouluopiskelijoiden-terveys-ja-hyvinvointitutkimus-kott-. Viitattu 25.3.2022.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Tulosraportti KOTT 2021. https://terveytemme.fi/kott/tulokset/index.html. Viitattu 27.4.2022.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Koronatulosten ennakkoraportti KOTT2021. https://thl.fi/documents/10531/2671150/THL-KOTT_koronan_vaikutukset_kes%C3%A42021_16062021.pdf/b46ae0bc-ea75-2064-def9-af1e8ee0145c?t=1623750329862. Viitattu 27.4.2022.

Julkaisut aineistosta

Parikka S, Holm N, Ikonen J, Koskela T, Kilpeläinen H, & Lundqvist A. Korkeakouluopiskelijoiden mielenterveys, elintavat ja opiskeluryhmään kuuluminen. KOTT 2021-tutkimuksen tuloksia [verkkodokumentti]. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://thl.fi/documents/10531/5589167/KOTT2021-tutkimuksen+perustulokset.pdf/ [viitattu 21.12.2021]

Parikka S, Holm N, Ikonen J, Koskela T, Kilpeläinen H & Lundqvist A. KOTT 2021-tutkimuksen perustulokset 2021. Verkkojulkaisu: www.terveytemme.fi/kott.

Parikka S., Ikonen J., Koskela T., Marjeta N., Kilpeläinen H., Pietilä A., Härkänen T. & Lundqvist A. Koronaepidemian ja sen rajaamistoimien vaikutukset korkeakouluopiskelijoiden arkielämään ja opintoihin. KOTT-tutkimuksen ennakkotuloksia kesällä 2021 [verkkodokumentti]. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (https://thl.fi/documents/10531/5589167/KOTT_koronan_vaikutukset_kesa2021.pdf/890a7281-478e-b9e5-3e6a-1ae551304ab9?t=1623831946015)

Parikka S, Holm N, Koskela T, Ikonen J, Kilpeläinen H (2022). Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus 2021 : Tutkimuksen toteutus ja menetelmät. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Työpaperi 17/2022. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-859-0

Parikka S, Koskela T, Hietajärvi L, Ikonen J & Salmela-Aro K (2022). Koronaepidemian vaikutukset eri väestöryhmien hyvinvointiin ja palveluihin: Korkeakouluopiskelijat. Teoksessa Covid-19-epidemian vaikutukset hyvinvointiin, palvelujärjestelmään ja kansantalouteen. Asiantuntija-arvio, kevät 2022 (toim. Kestilä L, Kapiainen S, Mesiäislehto M & Rissanen P. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-865-1

Lappalainen, Milla (2024). Syömishäiriöoireiluun yhteydessä olevat tekijät suomalaisilla korkeakouluopiskelijoilla. Tampere: Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta. Kansanterveystieteen pro gradu -tutkielma.

Kotilainen, T. & Remes, R. (2024). Korkeakouluopiskelijoiden taloudellisten huolien yhteys keskittymisvaikeuksiin ja masennus yhteyttä välittävänä tekijänä. Pro gradu-tutkielma. Itä-Suomen yliopisto. Filosofinen tiedekunta, Kasvatustieteiden ja psykologian osasto, Psykologia. http://urn.fi/urn:nbn:fi:uef-20241556

Hokkanen, Meri (2024). Taloudellisen tilanteen yhteys omillaan asuvien korkeakouluopiskelijoiden kasvisten syöntiin : korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen vuoden 2021 tuloksia. Terveyskasvatuksen pro gradu -tutkielma. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.

Barzoki, Meysam and Toikko, Timo (2025) Family intimacy and depression: a comparative study among adolescents in Finland. Nordic Journal of Psychiatry, 79(1), 70-78.

Barzoki, Meysam. H. (2024). Depression and excessive internet use: The mediating roles of anxiety and intellectual difficulties. Computers in Human Behavior Reports, 16, 100512.

Virtala, A. & Vilska, S. & Huttunen, T. & Kunttu, K. (2012). The desire for children and awareness about the impact of age on female fertility. Gynaecology Forum Vol. 17, No. 3, 2012.

Pörhölä, Maili (2016). Do the roles of bully and victim remain stable from school to university? Theoretical considerations. In Bullying Among University Students : Cross-national perspectives (eds. Helen Cowie & Carrie Anne Myers), 35-46. Abingdon: Routledge.

Pörhölä M.: Kiusaaminen opiskelijoiden keskuudessa. Julkaisussa Kunttu K, Komulainen A, Makkonen K, Pynnönen P. (toim.) Opiskeluterveys (online). Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2017 (ote00046).

Lehtonen K, Hakonen H. (2013). Basic information on civic activity in Finnish sports: Participation and volunteer work i sports clubs. English summary. LIKES -Researsh Center for Sport and Health Sciences, Jyväskylä, Finland. Liikunnan kansalaistoiminnan tietopohja, Liikunnan harrastaminen ja vapaaehtoistyö urheiluseuroissa

Nieminen A. A comparative analysisis of questionnaires assessing mental health, stress and burnout. Master thesis, Hogeschool Universiteit Brussel, May 2011.