Tekijät

• Valtioneuvoston kanslia. VNTEAS Afganistan -tutkimuskonsortio

Asiasanat

Afganistanin sota (2001-2021), kansainvälinen yhteistyö, kansainväliset järjestöt, kansainväliset suhteet, kehittäminen, konfliktinhallinta, kriisinhallinta, poliittiset kriisit, rauhanturvaaminen, siviilikriisinhallinta, turvallisuus, turvallisuuspolitiikka, ulkopolitiikka, vaikuttaminen, vaikuttavuus

Sisällön kuvaus

Aineisto koostuu kriisinhallinnan toimijoiden haastatteluista, joissa he kertovat Suomen kriisinhallintatoiminnasta Afganistaniin liittyvissä kansainvälisissä kriisinhallintaoperaatioissa vuosina 2002-2021. Haastatellut henkilöt kattavat kriisinhallinnan kannalta keskeiset hallinnonalat ja keskusvirastot sekä kahden vuosikymmenen ajanjakson. Aineisto on kerätty Valtioneuvoston kanslian koordinoiman VNTEAS Afganistan -tutkimuskonsortion toimesta. Tutkimus kohdistuu Suomen toiminnan tulosten, vaikutusten ja vaikuttavuuden tarkasteluun sekä siihen, miten vaikuttavuutta on arvioitu.

Haastateltaville oli muodostettu kolme eri haastattelurunkoa, jota kutakin ohjaa oma pääkysymyksensä, riippuen haastateltavan asemasta. Lisäksi haastattelukysymyksiin vaikutti tarkasteltava ajanjakso. Ensimmäinen haastattelurunko (1b) liittyy Afganistanin kriisinhallintaosallistumisen vaikutuksiin kotimaassa erityisesti valmiuksien, osaamisen kehittämisen ja viranomaistyönyhteistyön kannalta. Seuraava haastattelurunko (1c) koskee kriisinhallintaosallistumisen vaikutuksia Suomen kansainväliseen vaikuttamiseen EU:ssa ja Natossa sekä kahdenvälisissä suhteissa. Viimeinen haastattelurunko (1d) selvittää, kuinka Suomi on voinut Afganistan-osallistumisen kautta osallistua kansainväliseen kriisinhallinnan kehittämiseen.

Haastattelurungossa 1d haastateltavilta kysyttiin aluksi heidän roolistansa, taustasta ja työtehtävistä kansainvälisen kriisinhallinnan parissa. Heiltä kysyttiin myös, missä kansainvälisen kriisinhallinnan kehittämisen prosesseissa/areenoilla on ollut mukana. Erityisesti kysyttiin Euroopan Unionista ja Natosta. Haastateltavien tuli kuvailla Suomen osallistumista kriisinhallinnan kehittämisen prosesseihin valittuna ajanjaksona. Vuoden 2009 vaalien ympäröivään ajanjaksoon (ajanjakso 2) liittyen kysyttiin, olivatko Suomen kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan strategian sisällöt mukana kehittämisessä. Vuosien 2015-2020 ajanjaksoon (ajanjakso 3) liittyen kysyttiin puolestaan, oliko OECD:n kehitysapukomitea DAC:in kolmoisneksus-suosituksen sisältö mukana Suomen agendalla. Seuraavaksi kysyttiin, mitä kantoja Suomi on edistänyt kehittämisprosesseissa, ja miksi. Tarkemmin kysyttiin humanitaariseen apuun, kehitysyhteistyöhön, rauhantyöhön, naisten asemaan, hyvään hallintoon ja oikeusvaltion kehittämiseen liittyvistä sisällöistä. Lisäksi tiedusteltiin, missä määrin konfliktisensitiivisyys ja Do No Harm periaate on ollut mukana Suomen kansainvälisen kriisinhallinnan kehittämisessä. Lopuksi kysyttiin suomalaisesta viranomaisyhteistyöstä, onnistumisista ja saavutuksista sekä havaituista haasteista Suomen osallistumisessa kriisinhallinnan kehittämiseen.

Taustatietona aineistossa on haastateltavan ammatti ja haastattelupäivämäärä. Aineistosta on tehty html-versio, jonka hakemiston avulla haastatteluja on helppo selata.