Tekijät

• Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
• Salonen, Anne (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)
• Grönroos, Tanja (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)

Asiasanat

alkoholinkäyttö, digitaaliset pelit, hyvinvointi, kasinot, korttipelit, läheiset, nettipokeri, ongelmapelaaminen, ongelmapelaaminen, pelaaminen, peliautomaatit, pelihimo, rahapelit, riippuvuus, uhkapelit, vedonlyönti, veikkauspelit

Sisällön kuvaus

Aineistossa kartoitetaan 15-74-vuotiaiden suomalaisten rahapelaamiseen liittyviä mielipiteitä ja rahapelaamista. Aineistossa käsiteltäviä teemoja ovat mielipiteet rahapelaamisesta, rahapelien pelaaminen, suhde rahapelaamiseen, läheisten rahapelaaminen, digitaalinen pelaaminen sekä terveys ja hyvinvointi. Tutkimuksen toimeksiantaja ja rahoittaja oli sosiaali- ja terveysministeriö.

Aluksi esitettiin rahapelaamista koskevia väitteitä, joilla kartoitettiin rahapelaamiseen liittyviä asenteita yleensä. Seuraavat mielipidekysymykset käsittelivät rahapelien mainontaa, rahapeliautomaattien sijoittelua, valtion ohjausta rahapelaamisessa sekä pelaamisen aiheuttamia ongelmia ja haittoja.

Seuraavaksi kysyttiin, mitä rahapelejä ja kuinka usein vastaajilla oli tapana pelata. Kysyttiin myös millaisia kokemuksia vastaajilla on pelaamisen hallintavälineistä. Lisäksi kysyttiin muun muassa kuinka paljon vastaajat ovat käyttäneet rahaa pelaamiseen ja mitkä olivat syitä pelaamiseen. Tämän jälkeen täysi-ikäisiltä vastaajilta tiedusteltiin onko avustanut alle 18-vuotiaan pelaamista sekä vastaavasti alle 18-vuotialta vastaajilta tiedusteltiin, oliko joku täysi-ikäinen mahdollistanut hänen pelaamistansa.

Lisäksi vastaajien suhdetta rahapelaamiseen kysyttiin erinäisten väittämien kautta sekä tiedusteltiin erilaisia rahapelaamiseen liittyviä haittoja. Tämän jälkeen kysymykset käsittelivät vastaajan läheisten rahapelaamista sekä heille pelaamisesta mahdollisesti aiheutuneita haittoja. Vastaajilta kysyttiin myös, ovatko he pelanneet digitaalisia pelejä, eli video-, konsoli-, tietokone- tai mobiilipelejä. Lisäksi vastaajilta tiedusteltiin em. pelien pelaamisen ongelmallisuutta. Kysymykset käsittelivät myös vastaajan terveyttä ja hyvinvointia. Terveys- ja hyvinvointikysymykset tarkastelivat yleistä terveydentilaa, sairauspoissaoloja, yksinäisyyttä, mielialaa ja alkoholin käyttöä.

Tutkimuksessa on käytetty seuraavia mittareita: Problem Gambling Severity Index (PGSI), Short Gambling Harm Screen (SGHS-10, SGHS-18), Attitudes Towards Gambling Scale (ATGS-8), Mental Health Inventory (MHI-5), Alcohol Use Disorders Identification Test (AUDIT-C) ja Gaming Addiction Scale (GAS-7).

Taustamuuttujia aineistossa ovat sukupuoli, syntymävuosi, siviilisääty, koulutus, tulot, työmarkkina-asema ja maakunta.