Tekijät

• Opetus- ja kulttuuriministeriö. Valtion nuorisoneuvosto
• Valtion liikuntaneuvosto
• Nuorisotutkimusseura. Nuorisotutkimusverkosto

Asiasanat

COVID-19, ajankäyttö, epäasiallinen kohtelu, fyysinen aktiivisuus, harrastukset, hyvinvointi, järjestötoiminta, lapset (ikäryhmät), liikunta, luonto, nuoret, vapaa-aika, vapaa-ajantoiminnat

Sisällön kuvaus

Lasten ja nuorten vapaa-aika 2022-haastattelututkimuksessa kartoitettiin 7-29-vuotiaiden vapaa-ajan viettoa sekä harrastamista. Tämän vuoden kyselyssä pääteemana oli harrastamisen mieluisuus. Haastattelukysymykset poikkesivat toisistaan hieman haastateltavan iän mukaan, ja alle 15-vuotiaiden vanhemmille esitettiin myös muutamia kysymyksiä.

Aluksi esitettiin muutama taustoittava kysymys 15-29-vuotiaille haastateltaville. Alle 15-vuotiaiden kohdalla kysymykset esitettiin hänen vanhemmalleen. Kysymykset koskivat sukupuolta, asuinpaikkakuntaa sekä äidinkieltä. Tämän jälkeen kartoitettiin lasten ja nuorten vapaa-ajan määrää ja harrastamisen yleisyyttä. Harrastamisen yleisyyttä kartoitettiin muun muassa kysymällä, onko haastateltavalla mitään harrastusta tai haluaisiko hän harrastaa jotakin. Jos haastateltava ei harrastanut mitään, kysyttiin syitä harrastamattomuudelle. Harrastamiseen liittyvät kysymykset esitettiin myös alle 10-vuotiaiden lasten vanhemmille.

Seuraavaksi haastateltavilta kysyttiin heidän eniten aikaa vievästä harrastuksestaan sekä mieluisimmasta harrastuksestaan. Haastateltavia pyydettiin arvioimaan, miten eri kuvaukset sopivat ensin hänelle eniten aikaa vievään harrastukseen ja sitten mieluisimpaan harrastukseen, sekä miten he kulkevat näihin harrastuksiin. Tämän jälkeen selvitettiin haastateltavien mielipiteitä luonnossa olemisesta. Lisäksi selvitettiin syitä mieluisan ohjatun harrastuksen lopettamiselle. Haastateltavilta kysyttiin myös kokemuksia epäasiallisesta kohtelusta tai käytöksestä harrastuksissa. Haastattelussa selvitettiin myös vastaajien näkemyksiä harrastusten tavoitettavuudesta. Lisäksi selvitettiin korona-ajan vaikutuksia harrastamiseen erilaisten väittämien avulla.

Tämän jälkeen 10-29-vuotiailta tiedusteltiin järjestöihin kuulumisesta ja järjestötoimintaan osallistumisesta. Lisäksi haastateltavia pyydettiin arvioimaan tyytyväisyyttään elämän eri osa-alueisiin. Lopuksi 15-29-vuotiailta kysyttiin lisää taustatietoja, kuten haastateltavan koulutustasoa, onko haastateltavalla joitakin toimintarajoitteita, sekä sitä, kokeeko hän kuuluvansa johonkin vähemmistöön.

Taustamuuttujina aineistossa ovat ikä, sukupuoli, äidinkieli, suuralue, paikkakuntatyyppi, koulutus ja pääasiallinen toiminta.