Aineiston nimi

Rahapelitutkimus 2023

Aineiston rinnakkainen nimi

Suomalaisten rahapelaaminen

Aineistonumero

FSD3917

Pysyvät tunnisteet

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3917
https://doi.org/10.60686/t-fsd3917

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
• Salonen, Anne (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)
• Grönroos, Tanja (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)

Sisällön kuvaus

Aineistossa kartoitetaan 15-74-vuotiaiden suomalaisten rahapelaamiseen liittyviä mielipiteitä ja rahapelaamista. Aineistossa käsiteltäviä teemoja ovat mielipiteet rahapelaamisesta, rahapelien pelaaminen, suhde rahapelaamiseen, läheisten rahapelaaminen, digitaalinen pelaaminen sekä terveys ja hyvinvointi. Tutkimuksen toimeksiantaja ja rahoittaja oli sosiaali- ja terveysministeriö.

Aluksi esitettiin rahapelaamista koskevia väitteitä, joilla kartoitettiin rahapelaamiseen liittyviä asenteita yleensä. Seuraavat mielipidekysymykset käsittelivät rahapelien mainontaa, rahapeliautomaattien sijoittelua, valtion ohjausta rahapelaamisessa sekä pelaamisen aiheuttamia ongelmia ja haittoja.

Seuraavaksi kysyttiin, mitä rahapelejä ja kuinka usein vastaajilla oli tapana pelata. Kysyttiin myös millaisia kokemuksia vastaajilla on pelaamisen hallintavälineistä. Lisäksi kysyttiin muun muassa kuinka paljon vastaajat ovat käyttäneet rahaa pelaamiseen ja mitkä olivat syitä pelaamiseen. Tämän jälkeen täysi-ikäisiltä vastaajilta tiedusteltiin onko avustanut alle 18-vuotiaan pelaamista sekä vastaavasti alle 18-vuotialta vastaajilta tiedusteltiin, oliko joku täysi-ikäinen mahdollistanut hänen pelaamistansa.

Lisäksi vastaajien suhdetta rahapelaamiseen kysyttiin erinäisten väittämien kautta sekä tiedusteltiin erilaisia rahapelaamiseen liittyviä haittoja. Tämän jälkeen kysymykset käsittelivät vastaajan läheisten rahapelaamista sekä heille pelaamisesta mahdollisesti aiheutuneita haittoja. Vastaajilta kysyttiin myös, ovatko he pelanneet digitaalisia pelejä, eli video-, konsoli-, tietokone- tai mobiilipelejä. Lisäksi vastaajilta tiedusteltiin em. pelien pelaamisen ongelmallisuutta. Kysymykset käsittelivät myös vastaajan terveyttä ja hyvinvointia. Terveys- ja hyvinvointikysymykset tarkastelivat yleistä terveydentilaa, sairauspoissaoloja, yksinäisyyttä, mielialaa ja alkoholin käyttöä.

Tutkimuksessa on käytetty seuraavia mittareita: Problem Gambling Severity Index (PGSI), Short Gambling Harm Screen (SGHS-10, SGHS-18), Attitudes Towards Gambling Scale (ATGS-8), Mental Health Inventory (MHI-5), Alcohol Use Disorders Identification Test (AUDIT-C) ja Gaming Addiction Scale (GAS-7).

Taustamuuttujia aineistossa ovat sukupuoli, syntymävuosi, siviilisääty, koulutus, tulot, työmarkkina-asema ja maakunta.

Asiasanat

alkoholinkäyttö; digitaaliset pelit; hyvinvointi; kasinot; korttipelit; läheiset; nettipokeri; ongelmapelaaminen; ongelmapelaaminen; pelaaminen; peliautomaatit; pelihimo; rahapelit; riippuvuus; uhkapelit; vedonlyönti; veikkauspelit

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Yleinen terveydentila ja hyvinvointi (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Sosiaalinen käyttäytyminen ja asenteet (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

Suomalaisten rahapelaaminen

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (D) vain luovuttajan luvalla.

Kerääjät

• Tilastokeskus

Rahoittajat

• Sosiaali- ja terveysministeriö

Ajallinen kattavuus

2023

Aineistonkeruun ajankohta

2023-09-07 – 2023-12-10

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

15-74-vuotias Manner-Suomen alueella asuva kotitalousväestö, joiden äidinkieli on suomi, ruotsi tai saame

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Todennäköisyysotanta: systemaattinen otanta

Tutkimuksen tavoiteperusjoukkona oli 15-74-vuotias Manner-Suomen alueella asuva kotitalousväestö. Laitoksissa asuvat henkilöt sekä henkilöt, joiden äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame, rajattiin tutkimuksen ulkopuolelle. Otos poimittiin systemaattisella satunnaisotannalla Väestörekisterikeskuksen rekisteritietojen pohjalta muodostetusta, kotipaikkatunnuksen mukaan järjestetystä väestökehikosta. Näin varmistettiin otoksen alueellinen edustavuus. Otoksen koko oli 16 250 henkilöä.

Keruumenetelmä

Itsetäytettävä lomake: verkkolomake

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomake

Puhelinhaastattelu: tietokoneavusteinen (CATI) (Tutkimusaineiston tiedonkeruu vaihtui puhelinhaastatteluista verkko- ja postikyselyn yhdistelmään (N = 15 000). Verkko- ja postikyselyyn osallistui 5 349 henkilöä. Menetelmämuutoksen vaikutuksen arvioimiseksi vuoden 2023 tutkimusaineiston tiedonkeruuseen sisällytettiin erillinen puhelinhaastatteluin kerätty otos (N = 1250), johon osallistui 628 henkilöä.)

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Vastausprosentti

36,9

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Havaintojen ja muuttujien lukumäärä

278 muuttujaa ja 5977 havaintoa.

Datan versio

1.0

Aineiston käytössä huomioitavaa

Tilastokeskus on poistanut tutkimusaineistosta kaikki henkilön suorat tunnistetiedot (nimi, syntymäaika, henkilötunnus, yhteystiedot).

Tietoarkistossa luokiteltiin kuntamuuttuja maakuntamuuttujaksi tunnisteellisuussyistä. Lisäksi Tietoarkistossa poistettiin yksi avovastaus, joka sisälsi yksityiskohtaista tietoa vastaajan elämästä.

Painokertoimet

Aineisto on painotettu iän, sukupuolen, alueen ja kaupunki-maaseutuluokituksen mukaan. Tutkimusaineistot painotettiin vastaamaan tutkimuksen kohdeperusjoukkoa. Aineistoihin muodostettiin sekä korottavat painot että niistä johdetut analyysipainot. Painotus toteutettiin erikseen kussakin osa-aineistossa: Verkko-postikysely ja Puhelinhaastattelu: otospaino, analyysipaino. Verkko-postikysely: otospaino1, analyysipaino1. Puhelinhaastattelu: otospaino2, analyysipaino2. Painotus perustuu kalibrointimenetelmään, jossa tutkimusaineistosta estimoidut valittujen muuttujien jakaumat pakotetaan vastaamaan kohdeperusjoukon jakaumia (ns. painotuskriteerit). Menetelmällä pyritään pienentämään vastauskadon aiheuttamaa harhaa sekä tehostamaan estimointia. Kalibrointiin käytettiin Ranskassa kehitettyä CALMAR2-ohjelmaa ja sen logistista kalibrointimenetelmää, jossa painojen vaihtelua on mahdollista rajoittaa. Painotuskriteereinä käytettiin ikä-sukupuolijakaumaa (sukupuolittain 15-19, 20-24, 25-34, 35-49, 50- 64, 65-74; 12 luokkaa), aluetta (maakunta; 18 luokkaa) ja kaupunki-maaseutuluokitusta (7 luokkaa). Puhelinhaastatteluosassa karkeistettiin alueluokitusta yhdistämällä luokat Kainuu ja Pohjois-Karjala. Tutkimusaineistojen kullekin vastanneelle muodostettiin kaksi painokerrointa. Otospainot ovat korottavat, eli laskettaessa kokonaismääräestimaatteja tulokset ovat tarkasteltavissa kohdeperusjoukon tasolla. Otospainojen summa vastaa siten tutkimuksen kohdeperusjoukkoa (N=3 610 339; Tilastokeskuksen väestötietokanta marraskuu 2023). Analyysipainot eivät sisällä korottavaa vaikutusta, vaan painojen arvot vaihtelevat ykkösen molemmin puolin ja niiden summaksi tulee vastanneiden määrä tutkimusaineistossa.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos & Salonen, Anne (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) & Grönroos, Tanja (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos): Rahapelitutkimus 2023 [data]. Dataversio 1.0 (2025-04-08). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. DOI: https://doi.org/10.60686/t-fsd3917; URN: https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3917

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Käytön ja kuvailun oheismateriaalit

Grönroos, Tanja, Salonen, Anne, Latvala, Tiina, Kontto, Jukka, Hagfors, Heli (2024) Suomalaisten rahapelaaminen 2023 : Rahapelaaminen vähentynyt, peliongelma yleistynyt ja suhtautuminen pelaamiseen muuttunut. TJL. Tilastoraportti 15/2024. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024040414663

Julkaisut aineistosta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (2024). Suomalaisten rahapelaaminen 2023. Tilastoraportti 15/2024.

Instituted för hälsä och välfärd. (2024). Finländarnas penningspel 2023. Statistikrapport 15/2024. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024040414663

Finnish Institute for Health and Welfare. (2024). Finnish Gambling 2023. Statistical report 15/2024. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024040414663

Grönroos T, Hagfors H, Kontto J, Latvala T, Salonen AH. (2025). Trends in attitudes towards gambling among Finnish women and men: cross-sectional population studies 2011, 2015, 2019 and 2023. Nordic Studies on Alcohol and Drugs. DOI: 10.1177/14550725251320729