Tekijät

• Eronen, Anne (Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto (STKL))
• Luomala, Juha (Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto (STKL))

Asiasanat

alueellisuus, asuinympäristö, elinolot, hyvinvointi, julkiset palvelut, kansalaisjärjestöt, osallistuminen, peruspalvelut, sosiaalinen tuki, sosiaalipalvelut, sosiaaliset verkostot, terveyspalvelut, tietoverkot, toimeentulo

Sisällön kuvaus

STKL:n toteuttaman tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa itähelsinkiläisten hyvinvointia. Kysely tehtiin yhteistyössä Helsingin kaupungin sekä Heikki Waris -instituutin kanssa. Kysely jakaantui kuuteen eri aihealueeseen. Näistä ensimmäisessä tiedusteltiin asumisesta ja tyytyväisyydestä omaan asuinalueeseen. Toinen osa käsitteli vastaajien kokemuksia omasta elämäntilanteestaan ja eri tahoilta saatavasta avusta ja tuesta. Kolmanneksi kartoitettiin mielipiteitä palveluista. Neljäs teema liittyi vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksiin, ja tämän jälkeen tiedusteltiin tietoverkkojen käytöstä. Lopuksi esitettiin joitakin kysymyksiä vastaajien taloudellisesta toimeentulosta.

Asumiseen liittyen vastaajilta kysyttiin muun muassa asumistyyppiä sekä kuinka kauan he olivat asuneet yhtäjaksoisesti asuinalueellaan. Lisäksi tiedusteltiin mille alueelle erilaiset tapahtumat kuten ruokaostokset ja kirjastokäynnit yleensä sijoittuvat vastaajien perheissä, sekä mitä mieltä he olivat asuinalueestaan lasten kannalta. Edelleen kysyttiin mahdollisista muuttoaikeista sekä näiden syistä.

Elämäntilanteeseen liittyen vastaajia pyydettiin arvioimaan oman elämän erilaisia osa-alueita, esimerkiksi perhesuhteita ja asuinympäristön viihtyisyyttä, tällä hetkellä sekä sitä, millaisena näkee nämä asiat viiden vuoden kuluttua nykyiseen verrattuna. Edelleen vastaajilta tiedusteltiin eri tahojen (mm. ystävät, naapurit, järjestöt ja yhdistykset, seurakunnat, yksityiset palveluntuottajat) merkitystä erilaisissa tukea ja apua vaativissa tilanteissa.

Kokemuksia sosiaali- ja terveyspalveluista kartoitettiin esittämällä vastaajille luettelo erilaisista sosiaali- ja terveyspalveluista, ja pyytämällä heitä arvioimaan sitä, miten kyseiset palvelut vastaavat omia ja perheen tarpeita. Samaa kysyttiin vielä yleisemmin työvoimatoimiston ja Kelan palveluista. Lisäksi tiedusteltiin tiedotuksen ja neuvonnan riittävyyttä kunkin palveluntarjoajan kohdalta. Myös yksityisten sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöä kartoitettiin.

Osallistumiseen liittyen vastaajilta pyydettiin arviota erilaisten vapaa-aikaan liittyvien asioiden (esimerkiksi lemmikkieläimet ja teatterit) merkityksestä omassa elämässä. Vaikuttamista kartoitettiin kysymällä, kuinka usein vastaajat olivat käyttäneet erilaisia vaikuttamistapoja, sekä kuuluvatko he joihinkin järjestöihin tai yhdistyksiin ja minkälaisissa tehtävissä niissä toimivat. Edelleen haluttiin tietää yhdistyksissä toimimisen syyt.

Tietoverkkojen käyttöä selvitettiin kysymällä, onko vastaajan perheellä käytettävissään tietokonetta tai internet-yhteyttä, sekä minkä verran perheen aikuisilla on kokemusta tietokoneen käytöstä ja mitä sähköisiä palveluja he ovat käyttäneet tai haluaisivat käyttää internetin avulla. Lisäksi kysyttiin, tarvitsisivatko vastaajat opastusta internetin käytössä.

Vastaajien taloudellista tilannetta kartoitettiin kysymällä vastaajien sekä heidän mahdollisten puolisoidensa työmarkkina-asemaa sekä käytettävissä olleita tuloja viimeisen vuoden aikana. Lisäksi vastaajia pyydettiin arvioimaan perheidensä tulojen riittävyyttä erilaisten asioiden hankkimiseen.

Taustamuuttujina aineistossa on mm. vastaajan sukupuoli, ikä luokiteltuna, koulutus, asumismuoto, kotitalouden koko, kieli ja asuinkaupunginosa.