Tekijät

• Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto (STKL)

Asiasanat

Kansaneläkelaitos, henkilöstöresurssit, hyvinvointipalvelut, kilpailuttaminen, kuntauudistus, sosiaalietuudet, sosiaalipalvelut, sosiaalitoimi, sähköiset palvelut, terveyskeskukset, terveyspalvelut, työvoiman palvelukeskukset, työvoimatoimistot, viranomaisyhteistyö

Sisällön kuvaus

Kyselyssä vastaajina olivat sosiaalitoimien, Kansaneläkelaitoksen toimistojen, työvoimatoimistojen sekä terveyskeskuksien johtavissa asemissa olevat työntekijät. Kyselyssä kartoitettiin laaja-alaisesti vastaajien organisaatioiden tilannetta ja palveluiden vastaavuutta organisaation toiminta-alueen asukkaiden tarpeisiin.

Vastaajilta kysyttiin organisaation henkilöstöresursseista mm. henkilökunnan määrän muutosta, henkilöstön riittävyyttä ja uusien työntekijöiden rekrytoinnin onnistuneisuutta. Organisaation toiminta-alueen tilanteesta tiedusteltiin kuntien voimavarojen riittävyyttä palvelujen (mm. sosiaali- ja terveyspalvelujen) tuottamiseen sekä väestön hyvinvoinnin kokonaistilannetta. Vastaajilta kysyttiin, mistä väestöryhmästä organisaatiossa ollaan eniten huolestuneita sekä onko organisaatiossa tehty erityistoimenpiteitä tiettyjen väestöryhmien, kuten mielenterveysongelmaisten, tilanteen helpottamiseksi ja ovatko nämä toimenpiteet olleet riittäviä. Sosiaaliturvaetuuksista kartoitettiin mm. tasokorotusten ja viranomaisyhteistyön tarvetta.

Kunkin organisaation vastaajia pyydettiin arvioimaan organisaation toimialan palveluiden vastaavuutta toiminta-alueen asukkaiden tarpeisiin. Tämän lisäksi kysyttiin neuvontapalvelujen muutoksesta ja sähköisten palvelujen vaikutuksesta niin asiakkaisiin kuin henkilökuntaankin. Sosiaalitoimien, Kelan toimistojen ja terveyskeskusten vastaajilta kysyttiin ostopalvelusopimusten määrien muutoksesta. Kaikkia vastaajia pyydettiin arvioimaan eri tahojen, kuten Kelan, yksityisen sektorin ja järjestöjen, tuottamien palvelujen riittävyyttä ja laatua. Lisäksi kysyttiin yhteistyön toimivuutta eri viranomaistahojen sekä yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa. Vastaajilta tiedusteltiin myös, onko organisaation toiminta-alueella työvoiman palvelukeskusta ja jos oli, pyydettiin arvioimaan väittämiä palvelukeskuksen toiminnan onnistuneisuudesta.

Kunnan sosiaalitoimen ja terveyskeskusten vastaajia pyydettiin määrittämään omaa työnkuvaansa erilaisten roolien (kuten asiakkaan puolestapuhuja) kautta. Lisäksi kysyttiin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kilpailuttamisen vaikutuksista mm. lyhyen aikavälin kustannuksiin ja palveluiden saatavuuteen. Sosiaalitoimien ja terveyskeskusten vastaajilta tiedusteltiin myös mikä kunta- ja palvelurakennusuudistuksen tarjoamista palveluntuottamismalleista (peruskunta-, aluekunta- vai piirimalli) olisi paras ja mitä seurauksia kullakin mallilla olisi, jos se tulisi valituksi. Ainoastaan sosiaalitoimien vastaajilta kysyttiin eri palvelustrategioiden merkityksestä kunnan sosiaali- ja terveystoimessa sekä miksi em. palvelustrategiamalli on valittu. Lisäksi vain terveyskeskusvastaajilta tiedusteltiin vuokratyövoiman käytöstä.

Taustatietoina olivat vastaajan organisaatio, vastaajan asema organisaatiossa sekä organisaation sijainti.