Tämä on aineistosarja Helsingin kaupungin nuorisotoimen Hyvä vapaa-aika -kehittämis- ja tutkimushankkeen tuloksista. Hyvä vapaa-aika -hanke on yksi nuorten syrjäytymistä ehkäisevistä Helsingin kaupunginvaltuuston rahoittamista kärkihankkeista. Tutkimukseen osallistui 12 yläkoululuokkaa, eli noin 170 iältään 13-16-vuotiasta nuorta vuosina 2013-2017. Hanke toteutettiin Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksessa, yhteistyössä opetusviraston ja tietokeskuksen kanssa. Samat nuoret olivat hankkeessa seitsemännen luokkansa alusta peruskoulun päättymisen jälkeisen syksyn loppuun asti.
Kyselyissä kartoitettiin helsinkiläisten nuorten omia käsityksiä, toiveita ja kokemuksia vapaa-ajastaan, hyvinvoinnistaan, ihmissuhteistaan, ja siinä oli muun muassa aakkostettu lista harrastuksista, joita heillä jo oli tai joita he mahdollisesti haluaisivat joskus aloittaa tai kokeilla.
Hankkeen tavoitteena oli, että jokaisella nuorella olisi jokin mielekäs harrastus tai niin sanottu oma juttu vapaa-ajallaan. Nuorisotyöntekijät ohjasivat nuoret muun muassa liikunnan, seikkailutoiminnan, pelaamisen, kulttuurin, retkien ja muun yhdessä olon pariin. Toiminnat toteutettiin sekä yksilöllisesti että ryhmissä. Hankkeen tutkimustavoitteena oli saada tietoa siitä, miten hankkeen toimintojen ansiosta nuorten onnellisuus ja koettu terveys nousevat; koulussa viihtyminen ja oppiaineissa menestyminen paranevat; ystävyyssuhteet syvenevät ja lisääntyvät; suhteet perheeseen paranevat, ja jokaiselle nuorelle löytyy elämäniloa tuottava oma juttu.
Varsinainen tutkimusaineistojen keruu alkoi syyskuussa 2013, kun nuoret olivat käyneet yläastetta kuukauden. Seitsemännen luokan alusta alkaen kaikki oppilaat, myös vertailuluokissa, vastasivat vuosittain internet-kyselyyn. Kaikille yhteisiä nettikyselyitä teetettiin kuusi kertaa, yksi kysely lukukaudessa. Kysely tehtiin sekä syys- että kevätlukukausien aikana, koska tarkoituksena oli saada tietoa nuorten suosimista kesä- ja talviharrastuksista. Sarja sisältää myös nuoriso-ohjaajien päiväkirjoja hankkeen ajalta sekä ohjaajien ja opettajien haastatteluja.
Väestöliiton väestöntutkimuslaitos on toteuttanut
vuodesta 1996 alkaen perhebarometrien sarjaa. Perhebarometrit keskittyvät nimensä
mukaisesti perhettä koskeviin kysymyksiin, mutta jokaisella barometrilla on myös oma erityisteemansa.
Teemoina ovat olleet mm. sukupolvien välinen avunanto, yhteiskunnallisten tukien ja palveluiden
riittävyys, vastuun jakaminen perheessä, työn ja perheen yhteensovittaminen, vanhemmuuden toteuttaminen,
lastenkasvatus, lasten ajankäyttö ja harrastukset.
Suomalaisten alkoholiasenteet -selvityksissä kartoitetaan kahden vuoden välein 15-79-vuotiaiden suomalaisten mielipiteitä erilaisista alkoholin käyttöön ja alkoholipoliittisiin toimenpiteisiin liittyvistä asioista. Kysymyksissä tiedustellaan vastaajien mielipidettä mm. suomalaisten alkoholikulttuuriin, alkoholiveroon, rattijuopumusrajoihin, alkoholimainontaan sekä alkoholin oston ja käytön rajoituksiin. Vastausvaihtoehdot ovat kyllä, ei ja en osaa sanoa. Ensimmäinen kysely tehtiin 2006. Kyselyn on teettänyt vuoteen 2010 saakka Terveyden edistämisen keskus (Tekry ry), jonka jälkeen vastuu on siirtynyt Suomen sosiaali ja terveys ry:lle (SOSTE). Aineistot on kerätty puhelinhaastatteluina. Tietoarkistoon on tallennettu aineistoja vuosilta 2006, 2008 ja 2012.
Maaseutubarometri on jatkoa Sitran vuosina 2009 ja 2011 toteuttamille Maamerkit-barometreille. Barometri selvittää kansalaisten, yrityspäättäjien, julkisen sektorin päättäjien, median sekä maaseutuasiantuntijoiden maaseutukäsitystä. Tavoitteena on myös löytää maaseudun uusia ilmiöitä ja mahdollisuuksia.
Barometri sisältää mm. seuraavia teemoja: hyvän elämän elementit, mielikuvat maaseudusta, oma maaseutusuhde, elinkeinot ja yrittäminen, yrittäjyys, maaseudun kehittäminen, maaseudun tulevaisuus sekä merkitys nyt ja tulevaisuudessa. Tietoarkistoon on tallennettu aineistoja vuosilta 2009-2013.
Kansallinen elektroninen kirjasto (FinELib) toteutti vuosina 1998-2011 suomalaisille yliopistoille, ammattikorkeakouluille, tutkimuslaitoksille ja yleisille kirjastoille suunnattuja käyttäjäkyselyjä. Verkkokyselyillä on selvitetty millaisia elektronisia aineistoja ja julkaisuja opiskelijat, tutkijat ja muut kirjastojen asiakkaat tarvitsevat ja miten he käyttävät e-aineistoja. Lisäksi on pyydetty palautetta tarjolla olevista e-aineistoista sekä kartoitettu palvelujen kehittämisideoita.
Valtarakennetutkimuksissa käsitellään suomalaisen yhteiskunnan valtaeliittiä. Tutkimuksen vastaajat olivat seuraavilta yhteiskunnan eri sektoreilta: politiikka, hallinto, elinkeinoelämä, järjestöt, joukkotiedotus, tiede ja kulttuuri. Tutkimus kohdistuu sektoreiden johtaviin institutionaalisiin asemiin, rooleihin, eikä niissä toimiviin henkilöihin sinänsä. Tutkimuksen teemoja olivat muun muassa ura, kansainvälistyminen, vuorovaikutus, vaikuttaminen sekä lapsuuden ja nuoruuden koti.
Kelan ja Turun yliopiston
sosiaalipolitiikan laitoksen yhteisessä tutkimushankkeessa kartoitettiin 18 - 74-vuotiaiden
suomalaisten kokemuksia ja mielipiteitä hyvinvoinnista, sosiaalipolitiikasta ja sosiaaliturvasta.
Tutkimuksissa on selvitetty vastaajien pääasiallista toimintaa (työssä, työttömänä, eläkkeellä jne.),
työmarkkina-asemaa, työttömyyskokemuksia, terveydentilaa, asumistilannetta, saatuja sosiaalietuuksia
ja tulonsiirtoja, toimeentuloa sekä yleensä elintasoa.
Suurelta osin vertailukelpoisissa tutkimuksissa on tarkasteltu myös suomalaisten sosiaalisia suhteita,
elämäntapahtumia ja elämänhallintaa kokonaisuutena. Tietoarkistoon on tallennettu aineistoja vuosilta 1995, 1996, 1998 ja 2000.
Kehitysyhteistyötutkimukset ovat ulkoministeriön
teettämiä mielipidetiedusteluja, joissa on kartoitettu kehitysyhteistyön
tiedontarvetta ja kansalaisten asennoitumista kehitysyhteistyöhön. Aineistot on kerännyt
Taloustutkimus. Aineistoja on kerätty vuodesta 1997 alkaen.
Liikuntatutkimuksilla kartoitettiin vuosina 1994-2010 suomalaisten liikuntatottumuksia ja liikunnan trendejä. Ne on toteutettu erikseen 3-18-vuotiaille lapsille ja nuorille sekä 19-65-vuotiaalle aikuisväestölle. Tutkimuksilla on mm. selvitetty, missä määrin suomalaiset harrastavat liikuntaa, urheilua tai kuntoilua sekä keiden kaikkien tahojen kanssa ja kuinka usein liikuntaa harrastetaan. Lisäksi tutkimukset kartoittavat urheiluseuratoimintaan ja liikunnan vapaaehtoistoimintaan liittyviä asioita ja osallistumista liikuntalajien joukko- ja massatapahtumiin, kilpailuihin ja turnauksiin. Näiltä osin tutkimusten näkökulma laajenee eri lajien harrastamisesta liikunnan kansalaistoimintaan.
Liikuntatutkimusten aineistot on kerätty ympäri vuoden niin, että eri urheilulajit ovat asettuneet tasaveroiseen asemaan vuodenaikojen suhteen. Tutkimukset ovat teettäneet mm. Suomen Liikunta ja Urheilu (SLU) ja Nuori Suomi, ja aineistonkeruun on toteuttanut Suomen Gallup. Tutkimukset on tehty yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Tietoarkistoon on arkistoitu aineistoja vuosilta 2001–2002 ja 2005–2006.
Lapsibarometri on lapsiasiavaltuutetun toimiston toteuttama tutkimus, jonka avulla tutkitaan kuusivuotiaiden lasten arkea ja elämää. Lapsibarometrilla selvitetään lasten omia kokemuksia heitä koskettavista teemoista. Lapsibarometriin ovat vastanneet joko lapset itse tai sekä lapset että heidän vanhempansa tutkimuksen vuosittaisesta kohderyhmästä riippuen. Aineisto kerätään joka toinen vuosi ja ensimmäinen Lapsibarometri on kerätty vuonna 2016.
Suomen Gallup (TNS Gallup, Kantar) on kerännyt yleisten vaalien seurantatutkimusaineistoja GallupKanavan kotipäätekyselyinä. Hankkeesta ovat vastanneet Tom Moring ja Juhani Pehkonen. Tutkimuksia ovat rahoittaneet mm. Tom Moringin tutkimushankkeet ja TNS Gallup. Lisätietoa vaaleihin liittyvistä tutkimuksista löytyy Suomen kansallisen vaalitutkimuskonsortion sivuilta.
Seurantatutkimusten keskeisiä teemoja ovat olleet mm. äänestyskäyttäytyminen, äänestäjien puolue- ja ehdokasvalinnan perusteet sekä eri asiakysymysten, tietolähteiden, tiedotusvälineiden, vaalikampanjoiden ja vaalimainonnan vaikutukset äänestyspäätöksiin.
Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen STAKESin (nyk. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL) tuottamissa ja Suomen Gallupin toteuttamissa haastatteluissa on kartoitettu väestön suhtautumista yhteiskunnan alkoholinkulutusta rajoittaviin toimenpiteisiin. Tutkimuksissa on selvitetty muun muassa eri juomaryhmiin kuuluvien alkoholijuomien sopivinta myyntitapaa. Aika ajoin väestöä on myös pyydetty ottamaan kantaa myynnin ikärajoihin ja alkoholin mainontaan. Aineistoja on arkistoitu vuosilta 1996-2004.
Kunta-alan työolobarometrit on kerätty osana työ- ja elinkeinoministeriön teettämiä Työolobarometrejä, jotka kattavat kaikkien alojen palkansaajat. Kunta-alan työolobarometrit sisältävät kunta-alalla työskentelevien lisäotoksen. Työturvallisuuskeskuksen kuntaryhmän toimeksiannosta laajennetussa otoksessa on haastateltu useita satoja kunta-alalla työskenteleviä henkilöitä. Kunta-alan työolobarometreja on kerätty vuosina 1994-2011.
Työolobarometrien tarkoituksena on suomalaisen työelämän laadun muutosten seuraaminen työntekijöiden näkökulmasta. Tutkimusten aihealueina ovat mm. työllisyys ja talous, henkilöstömäärät, työn organisointi ja joustavuus sekä työpaikan ilmapiiri. Suuri osa sisällöstä on pysynyt samana koko keruuajan. Kunta-alan työolobarometrit mahdollistavat koko kunta-alan ja sen neljän päätoimialan työolojen muutosten seuraamisen. Kunta-alan työolobarometrien ja Työolobarometrien tiedot on kerätty samalla kyselylomakkeella Tilastokeskuksen työvoimatutkimusten yhteydessä aluksi puhelinhaastatteluina ja sittemmin tietokoneavusteisina puhelinhaastatteluina.
Mökkibarometreissä kartoitetaan vapaa-ajan asuntojen käytön ja mökkeilyn kehitystä Suomessa. Mökkibarometri on maa- ja metsätalousministeriön saaristoasiain neuvottelukunnan vuonna 2003 luoma seurantajärjestelmä. Aineistot sisältävät vapaa-ajan asunnon eli mökin omistajille kohdistetun lomakekyselyn, jolla selvitetään muun muassa vapaa-ajan asunnolla vietettävän ajan määrää, etätyön tekoa ja työssäkäyntiä mökiltä, rahan- ja palvelujen käyttöä sekä vapaa-ajan asunnon varustetasoa ja vesi- ja jätehuoltoa.
Kielibarometri kerättiin ensimmäistä kertaa vuonna 2004 ja siitä lähtien kyselytutkimuksella on seurattu kielipalveluiden toteutumista kaksikielisissä kunnissa. Kielibarometrien tarkoituksena on selvittää, mitä mieltä kielivähemmistön edustajat ovat kunnan ja valtion palveluiden saatavuudesta heidän omalla kielellään. Tutkimuksen toteuttaa Åbo Akademin tutkimusyksikkö Vaasassa yhteistyössä oikeusministeriön, Suomen Kuntaliiton ja Svenska kulturfonden kanssa.
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry (ent. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto) on tehnyt sosiaalibarometria vuosittain vuodesta 1991. Sarjassa eri palveluiden tuottajat
(esimerkiksi kuntien sosiaalitoimi, terveyskeskukset, työ- ja elinkeinotoimistot ja Kelan toimistot) arvioivat palveluiden tilaa ja
kansalaisten hyvinvoinnin muutoksia. Lisäksi käsitellään ajankohtaisia sosiaalipoliittisia teemoja.
Tietoarkistoon on arkistoitu sosiaalibarometreja vuodesta 1994.
Päihdetapauslaskennoissa kerätään tietoja päihteisiin liittyvästä asioinnista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa sekä vankiloissa ja yhdyskuntaseuraamustoimistoissa. Tiedonkeruu toteutetaan neljän vuoden välein lokakuun toisena tiistaina. Laskentoja on tehty vuodesta 1987 lähtien ja Tietoarkistoon niitä on arkistoitu vuodesta 2003 lähtien. Kyselylomakkeessa tiedustellaan muun muassa asiakkaan päihteiden käyttöä, palveluiden käytön syitä ja asiakkaan laskentapäivänä saamia sosiaali- ja terveyspalveluita. Aineistojen keräämisestä vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Tiedebarometreissä kartoitetaan suomalaisten suhdetta ja suhtautumista tieteeseen. Tarkastelun kohteena ovat muun muassa tieteen taso ja tarpeellisuus, tieteellis-teknisen kehityksen hyödyt ja riskit, tieteen moraali ja maailmankatsomukselliset näkökohdat. Ensimmäinen Tiedebarometri kerättiin vuonna 2001, jonka jälkeen keruu on toistettu kolmen vuoden välein. Aineistot on kerätty kirjekyselyin. Tutkimukset on toteuttanut Tieteen tiedotus ry:n toimeksiannosta Yhdyskuntatutkimus.
Nyyti ry:n kysely kartoittaa uusien korkeakouluopiskelijoiden tuntemuksia ja kokemuksia opintojen ja uuden elämänvaiheen alkumetreillä. Aihealueina ovat mm. asuinpaikkakunnan muutos, asuminen opiskelupaikkakunnalla, opintojen aloittamiseen saatava tuki sekä tutor- ja opiskelijajärjestöjen toiminta. Kyselyissä selvitetään myös suhtautumista alkoholin käyttöön opiskelijaelämässä. Sarjan aineistoja kerättiin vuosina 2011-2015.
KuntaSuomi 2004 -tutkimusohjelma oli Kuntaliiton,
yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteinen tutkimuskokonaisuus, jossa analysoitiin kuntien kehitystä
ajanjaksolla 1995-2004. Ohjelmassa oli mukana 47 kuntaa, jotka edustivat mahdollisimman hyvin suomalaista
kuntakenttää. Tutkimusohjelman rahoituksesta vastasivat tutkimukseen osallistuneet kunnat yhdessä Kuntaliiton
kanssa.
Tutkimusohjelma jakaantui 14 tutkimusmoduuliin. Useimpien moduulien tieto kerättiin kirjekyselyillä.
Tiedot ovat yhdistettävissä toisiinsa (horisontaalisuus). Tiedot voi yhdistää myös aikasarjoittain (vertikaalisuus).
Julkiseen työnvälitykseen ilmoitettujen avointen työpaikkojen rekisteriaineisto (ns. vakanssidata) sisältää vuosittaisia tietoja avoinna olleista työpaikoista, niitä tarjoavista työnantajista sekä työpaikkojen täyttöprosesseista.
Sarjaan kuuluu myös työ- ja elinkeinotoimistojen, entisten työvoimatoimistojen, kokonaisaineistoja, jotka sisältävät avointen työpaikkojen lisäksi tietoja työvoimasta, työttömyydestä ja tukitoimenpiteistä.
Työ- ja elinkeinoministeriö tuottaa uudet aineistot vuosittain. Aineistoihin on lisätty aluemuuttujia ja erilaisia kestomuuttujia.
Sisäministeriön poliisiosaston ja vuodesta 2016 alkaen Poliisiammattikorkeakoulun poliisibarometrit,
aikaisemmalta nimeltään poliisin turvallisuusbarometrit, selvittävät yli 15-vuotiaiden suomalaisten
käsityksiä poliisin roolista, toiminnasta, palveluista ja niiden laadusta. Lisäksi ne kartoittavat
maan sisäistä turvallisuutta sekä kansalaisten pelkoja ja rikosriskejä. Tietoarkistoon on arkistoitu aineistot vuodesta 1999.
Koulun hyvinvointiprofiili -sarjassa tarkastellaan hyvinvointia koulussa. Tutkimuksen kohteena on neljä ryhmää: peruskoulun alaluokat (4-6-luokat), yläluokat (7-9-luokat), toisen asteen oppilaitokset ja henkilökunta. Aineisto kerätään kouluilta lukuvuosittain niin, että koulu saa valita, mihin aikaan vuodesta se vastaa kyselyyn. Sarjan ensimmäiset tietoarkistoon arkistoidut aineistot ovat lukuvuodelta 2004-2005.
Koulun hyvinvointiprofiili perustuu Anne Konun väitöskirjatutkimuksessaan kehittelemään koulun hyvinvointimalliin. Hyvinvointimallissa hyvinvointi koulussa jaetaan neljään osa-alueeseen: olosuhteet, sosiaaliset suhteet, itsensä toteuttamisen mahdollisuudet ja terveydentila. Koulun hyvinvointiprofiili -sarjaan kuuluvissa kvantitatiivisissa aineistoissa tarkastellaan näitä osa-alueita väittämien ja monivalintakysymysten avulla. Kyselyn teemat ovat samat kaikilla vastaajaryhmillä, mutta kysymysten sanamuodot on sovitettu eri kouluasteille ja henkilökunnalle. Aineisto kerätään internet-kyselynä Opetushallituksen verkkosivuilla.
European Social Survey, ESS, on joka toinen vuosi koottava yli 30 maan kansainvälinen kyselytutkimus.
ESS:n ensimmäinen kierros toteutettiin vuosina 2002/2003. Kaikilla osallistujamailla on velvollisuus osallistua ESS ERICin yhteisten kustannusten rahoitukseen. Lisäksi osallistujamaat vastaavat kansallisesta toteutuksesta ja rahoituksesta.
Hankkeen aineistot koostuvat joka kierroksella koottavasta ydinmoduulista, kahdesta tai useammasta
vaihtuvasta moduulista sekä lisälomakkeilla kerätyistä osioista. Tutkimusten avulla on mahdollista seurata mielipiteiden ja elämäntilanteiden
muutosta ja jatkuvuutta useilla eri aihe-alueilla. Samanlaisina toistettavat kysymykset koskevat muun
muassa tiedotusvälineitä ja luottamusta, poliittisia mielipiteitä ja osallistumista, hallintoa ja
tehokkuutta, moraalisia, poliittisia ja sosiaalisia arvoja, sosiaalista syrjintää ja ulossulkemista,
kansallista, etnistä ja uskonnollista sitoutuneisuutta, hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta,
sosiaalisia verkostoja sekä väestöllisiä ja sosiaalis-taloudellisia tekijöitä.
Hyvinvointi ja eriarvoisuus -kyselyissä kartoitetaan suomalaisten hyvinvointia sekä kokemuksia ja näkemyksiä eriarvoisuudesta. Aihetta selvitetään erilaisilla hyvinvointia, mielialaa, yhteiskunnallista asemaa, turvallisuutta ja taloudellista tilannetta koskevilla kysymyksillä ja väittämillä. Tietoarkistoon on tallennettu aineistoja vuosilta 2012, 2016, 2017-2018 ja 2020.
Vapaaehtoistoimintaa Suomessa tarkasteleva tutkimussarja selvittää, kuinka paljon ja millaista vapaaehtoistyötä 15 vuotta täyttäneet tekevät. Aineistot on kerännyt Taloustutkimus henkilökohtaisina käyntihaastatteluina vuosina 2010, 2015 ja 2018. Toimeksiantajia ovat olleet Kansalaisareenan lisäksi Kirkkohallitus, HelsinkiMissio ja Opintokeskus Sivis.
Kansalliset eduskuntavaalitutkimukset ovat vaalien jälkeen kerättäviä, kaikenikäisiin äänioikeutettuihin kohdistuvia, laajoja kyselytutkimuksia. Tutkimusaineistoja on kerätty säännöllisesti vuoden 2003 vaalien jälkeen vaalitutkimuskonsortion
toimesta. Lisätietoa vaaleihin liittyvistä tutkimuksista löytyy Suomen kansallisen vaalitutkimuskonsortion verkkosivuilta.
Käyntihaastatteluina ja kirjekyselyinä kerättävät aineistot mahdollistavat kansalaismielipiteen yksityiskohtaisen empiirisen tarkastelun ja demokratian kannalta keskeisten muutosten seurannan. Kussakin aineistossa on mukana pysyviä teemoja, joita on samoilla kysymyksillä seurattu sarjan aiemmissa tutkimuksissa. Lisäksi mukana on vaihtuvia ajankohtaisia aihepiirejä.
Kyselyjen teemoja ovat mm. poliittinen osallistuminen, poliittiset asenteet, puolueiden kannatus, ehdokas- ja puoluevalinta, äänestysaktiivisuus, edustusperiaatteet, vaalikampanja ja vaalirahoitus. Tutkimuksia ovat rahoittaneet mm. oikeusministeriö ja opetusministeriö.
Suomalaisten hyvinvointi ja palvelut (HYPA) on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (aiemmin Stakes) vuonna 2004 alkanut paneelimuotoinen kyselytutkimus, jossa yhdistetään puhelin- ja käyntihaastatteluja, postikyselyjä ja rekisteriaineistoja. Tutkimus on tarkoitus toistaa pääsääntöisesti samansisältöisenä joka toinen vuosi. Tutkimuksen tavoitteena on tarjota ajan tasalla olevaa, luotettavaa ja kattavaa tutkimusaineistoa suomalaisten hyvinvoinnista ja hyvinvointipalveluiden käytöstä. HYPA-tutkimuksen on tarkoitus taata myös laajemmin suomalaisten hyvinvoinnin ja hyvinvointipalvelujen käytön pysyvä seuranta tavalla, joka hyödyttää sekä tutkimusta että yhteiskunnallista päätöksentekoa. Tietoarkistoon on tallennettu aineistoja vuosilta 2004, 2006, 2009 ja 2013.
Tampereen yliopiston opiskelijakyselyitä on toteutettu vuodesta 2004 lähtien vuosittain. Niiden avulla seurataan opiskelijoiden opintojen edistymistä, tyytyväisyyttä opintoihin sekä opintojen ongelmakohtia. Kyselyt ovat myös osa yliopiston koulutuksen kehittämistä ja laadunvarmistusta. Sarja käynnistyi kolmannen vuoden perustutkinto-opiskelijoille suunnatuilla kyselyillä. Vuodesta 2006 alkaen vastaajina ovat olleet myös toisen ja viidennen vuoden opiskelijat. Kyselyt sisältävät vuosittain toistuvia sekä vaihtuvia ajankohtaisia osioita. Syyslukukauden alussa kerättävissä toisen vuoden opiskelijoiden kyselyissä selvitetään opiskelijoiden kiinnittymistä yliopistoon, opintojen käynnistymistä sekä näitä prosesseja tukeneita tai haitanneita tekijöitä. Keväisin koottavat kolmannen ja viidennen vuoden opiskelijoiden kyselyt keskittyvät aihepiireiltään opintojen sujuvuuteen, työssäkäyntiin, opintojen päättymiseen sekä tulevaisuuden suunnitelmiin. Internet-kyselyiden toteuttamisesta vastaa Tampereen yliopiston opiskelijapalvelut. Tietoarkistoon on tallennettu aineistoja vuosilta 2004-2015.
Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos (nyk. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti) käynnisti keväällä 1995
tutkimushankkeen nuorison rikollisen ja kielletyn toiminnan seuraamiseksi pitkällä aikavälillä.
Tutkimuksissa on käytetty ns. itse ilmoitetun rikollisuuden tutkimusmenetelmää. Niihin on osallistunut
peruskouluikäisiä nuoria eri puolilta Suomea. Oppilaat ovat vastanneet nimettöminä omaa kiellettyä
ja rikollista toimintaansa koskeviin kysymyksiin.
Lasten mediabarometri -kyselyjen avulla on kerätty kansallisesti edustavaa aineistoa eri-ikäisten lasten median käytöstä ja mediasuhteesta. Kyselyjä on toteutettu vuosina 2010-2013. Keruuvuodesta riippuen kohderyhmänä ovat olleet muun muassa 0 - 8-vuotiaat, 7 - 11-vuotiaat ja 10 - 12-vuotiaat lapset. Kyselyyn ovat vastanneet joko lapset itse tai heidän vanhempansa kyselyn vuosittaisesta kohderyhmästä riippuen. Kyselyissä on painotettu vuosittain eri teemoja, joihin kuuluvat muun muassa sukupuolen merkitys median käytössä sekä median käytön muotoutuminen perheen sisäisessä vuorovaikutuksessa. Median käyttöä on kartoitettu erilaisten mediaryhmien, kuten kuvaohjelmien, internetin, radion ja musiikin sekä kirjojen, sarjakuvien ja lehtien käyttötapoihin syventyen. Lisäksi mediaan liittyen on kysytty kännykän käytöstä ja erilaisten digitaalisten pelien pelaamisesta. Opetus- ja kulttuuriministeriö on rahoittanut Lasten mediabarometri -tutkimusta.
Tampereen yliopisto on seurannut vastavalmistuneiden työllistymistä nk. sijoittumis- ja uraseurantatutkimuksilla, joissa tarkastellaan yliopistosta valmistuneiden työllisyystilannetta noin vuoden kuluttua valmistumisesta. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työllistymistä on tutkittu vuonna 1994 valmistuneista alkaen vuosittain. Lisäksi kandidaatiksi valmistuneiden työelämään sijoittumista koskevia aineistoja on arkistoitu vuoden 2010 kandidaateista alkaen. Jokaisessa aineistossa on useita nykyiseen työtilanteeseen, työnantajaan ja työnhakuun liittyviä kysymyksiä. Taustatietoina ovat mm. vastaajan sukupuoli ja koulutusala. Jatkotutkinnon suorittaneille on tehty vastaavia kyselyjä vuodesta 1996 alkaen. Sarjan aineistoja kerättiin vuoteen 2016 asti.
Nuorisoasiain neuvottelukunta (nyk. Valtion nuorisoneuvosto) on teettänyt vuodesta 1994 alkaen nuorisobarometreja. Niissä kartoitetaan säännöllisesti 15-29-vuotiaiden nuorten asenteiden ja odotusten kehittymistä. Barometreissa on sekä ajankohtaisia että toistuvia kysymyksiä, joiden avulla voidaan seurata pidemmän aikavälin asennemuutoksia. Barometreissa on selvitetty muun muassa nuorten koulutukseen, työhön, sosiaaliturvaan, kuluttamiseen, huumeisiin, yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja kansalaisaktiivisuuteen liittyviä asenteita.
Sisäministeriön pelastusosasto selvittää Pelastusasenteet-tutkimuksessa suomalaisten käsityksiä ja tietoja pelastustoimesta. Pelastusasenteet-tutkimuksen tavoitteena on kerätä säännöllisin väliajoin tietoa suomalaisten turvallisuuskäsityksistä, varautumisen tasosta ja pelastusalan tiedottamisen tehokkuudesta. Tutkimuksen käytännön toteutuksesta on vastannut TNS Gallup (Kantar TNS). Tutkimusaineisto on kerätty käyntihaastatteluilla, ja se edustaa Suomen 15 vuotta täyttänyttä väestöä, pois lukien Ahvenanmaalla asuvat. Haastateltavia kussakin tutkimuksessa on ollut hieman yli tuhat. Tietoarkistoon on tallennettu aineistoja vuosilta 2005, 2007, 2011 ja 2014.
Alkoholijuomien tilastoimaton kulutus -kyselyissä kartoitetaan, kuinka paljon suomalaiset kuluttavat kotivalmisteisia, salakuljetettuja ja ulkomailta tuotuja alkoholijuomia sekä spriitä. Aluksi kyselyjä teki Alkoholipoliittinen tutkimuslaitos, joka siirtyi Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskukseen STAKESiin (nyk. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL) vuonna 1996. Alkoholijuomien tilastoimaton kulutus -aineistoja on arkistoitu vuosilta 1995-2002.
Uskonto ja uskonnollisuus Venäjällä on tutkimussarja, jota on tehty Suomen Akatemian ja
Venäjän tiedeakatemian yhteisenä hankkeena. Venäjällä käytännön toteutuksesta on vastannut
Institut sravnitel'nyh social'nyh issledovanij (Vertailevan sosiaalitutkimuksen instituutti),
Suomessa tutkimus on toteutettu Kirkon tutkimuskeskuksessa.
Tutkimusta on tehty vuosina 1991, 1993, 1996 ja 1999.
Kaupunkipalvelututkimuksia on tehty vuodesta 1983. Aluksi aineistoista vastasi
Suomen Kaupunkiliitto, sittemmin Efektia ja Efeko (nykyään
FCG Finnish Consulting Group). Kyselytutkimusten pääpaino on asukkaiden kuntapalveluja ja hallintoa
koskevien mielipiteiden selvittämisessä. Aineistot ovat suurimmalta osalta vertailukelpoisia
keskenään.
Kandipalaute-kysely on valtakunnallinen opiskelijapalautekysely, jolla kerätään tietoa opiskelijoiden kokemuksista opiskella suomalaisissa yliopistoissa. Kyselyn kohderyhmänä ovat opiskelijat, joilla on suoritettuna kandidaatin tutkintoon kuuluvat opinnot tai kolme vuotta yliopisto-opintoja alalla, jolla kandidaatin tutkintoa ei tehdä. Kyselyssä kartoitetaan opintojen sujuvuutta, tyytyväisyyttä yliopistoon, sosiaalista elämää sekä elämän osa-alueina yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia opinnoissa menestymisen tekijöinä. Kandipalaute-kyselyä on kerätty vuodesta 2013 lähtien. Kaikille vastaajille yhteisten kysymysten lisäksi yliopistot ovat voineet lisätä kyselyyn yliopistokohtaisia kysymyksiä.
Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimuksessa käsitellään Suomessa asuvien 7 - 29-vuotiaiden vapaa-aikaa. Tutkimus on jatkoa aiemmin Nuorten vapaa-aikatutkimuksen nimellä kulkeneelle sarjalle, jonka nimi muutettiin kohderyhmän alaikärajan laskemisen myötä. Tutkimuksen kohderyhmän ikäjakaumaa on päätetty tulevissa kyselyissä laajentaa ottamalla mukaan myös esikouluikäiset.
Tutkimuksessa keskitytään ennen kaikkea koulun, työn ja muiden instituutioiden ulkopuolella tapahtuvaan elämään. Toistuvien kysymysten lisäksi eri keruukertojen kyselyillä on vaihtuva pääteemansa.
Kirkon tutkimuskeskuksen teettämä Kirkkomonitorit-sarja tarkastelee mannersuomalaisten uskonnollisuutta, uskomuksia, asenteita ja suhdetta Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon sekä muihin uskonnollisiin yhdyskuntiin. Aiheina ovat olleet myös seurakuntien toimintamuotojen tärkeys, yliluonnolliset ilmiöt, henkisyys ja moraali. Kirkkomonitoreja on kerätty erillisenä osana kansainvälistä RISC Monitor -asennekartoitusta. Tutkimusten aineistonkeruusta ovat vastanneet MDC RISC International ja Suomen Gallup (TNS Gallup, Kantar). Tietoarkistoon on arkistoitu aineistoja vuosilta 1999, 2002, 2004 ja 2007.
Suomalaisten arjen kulutustottumuksia ja elämäntapoja, niihin liittyviä asenteita sekä elintasoa, tuloja, menoja ja säästöjä kartoittava tutkimussarja käynnistyi Suomen Akatemian 1990-luvun talouskriisi -tutkimusohjelman hankkeessa Hyvinvointivaltio - resurssi vai rajoite. Vuosina 1999, 2004, 2009 ja 2014 kerätyt postikyselyt sisältävät sekä ajankohtaisia että toistuvia kysymyksiä, joiden avulla voidaan seurata pidemmän aikavälin asennemuutoksia. Tutkimuksia ovat olleet pääasiassa toteuttamassa Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun sosiologian ja taloussosiologian oppiaineet.
Itä-Suomen nuorisopuntarit kartoittavat 15-25-vuotiaiden itäsuomalaisten nuorten hyvinvointia, arvoja ja asenteita. Kyselyn teemoja ovat olleet muiden muassa koulutus, asuminen, työ, kansainvälisyys ja palveluiden käyttö. Mikkelin ammattikorkeakoulu on toteuttanut kyselyjä vuodesta 2010 alkaen.
Opiskelijatutkimukset ovat osa yhteiseurooppalaista Eurostudent-tutkimushanketta, jossa tarkastellaan ja verrataan eri maiden opiskelijoiden olosuhteita. Tutkimukset käsittelevät korkeakouluopiskelijoiden toimeentuloa ja opiskelua. Tutkimuskysymykset kartoittavat korkeakouluopiskelijoiden taustatietoja, opintoihin hakeutumista, taloudellista tilannetta ja ajankäyttöä sekä antavat tietoa opintojen etenemiseen vaikuttavista tekijöistä. Kysymykset käsittelevät myös opiskelijoiden kansainvälistä liikkuvuutta ja opiskelijoiden odotuksia tulevaisuuden suhteen sekä jatko-opintojen rahoitusta ja syitä jatko-opintoihin hakeutumiselle.
Diakoniabarometrit kuvaavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon keskeistä työmuotoa diakoniatyöntekijöiden näkökulmasta. Tutkimusten pysyviä teemoja ovat olleet mm. diakoniatyön sisällöt, painopisteet, resurssit ja yhteistyösuhteet sekä diakoniatyöntekijöiden työnkuva.
Aineistoja on kerätty noin kahden vuoden välein vuodesta 1999 alkaen. Barometrejä ovat olleet toteuttamassa mm. Diakonian tutkimuksen seura, Diakoniatyöntekijöiden liitto sekä Kirkkohallituksen diakonian ja yhteiskuntatyön yksikkö. Tietoarkistoon on arkistoitu aineistoja vuodesta 2009.
Sarjaan kuuluvat aineistot piirtävät kuvaa matkapuhelinilmiön synnystä ja kehityksestä suomalaisnuorten, lasten ja perheiden keskuudessa. Sarja sisältää yhteensä yli kymmenen tuhatta sivua vaihtelevan mittaisia haastattelulitteraatteja. Haastateltavina on esimerkiksi perheitä, nuoria, myöhäisnuoria, seurustelevia nuoria sekä opettajia. Tutkimusten polttopisteessä olleiden matkapuhelinten käyttöön liittyvien kysymysten lisäksi, on haastatteluihin tallentunut läpileikkaus vuosituhannen vaihteen suomalaisen perheiden, lasten ja nuorten arkeen.
Aineistonkeruu aloitettiin vuonna 1997 Nokia Mobile Phonesin ja Telecom Finlandin rahoittamalla suomalaisten lasten ja nuorten matkaviestintää lähinnä perhekontekstissa tutkineella pilottiprojektilla, jota seurasivat Tekesin Tietoliikenteellä maailmalle (TLX) -ohjelmaan kuuluneet 1998-1999 Mobile Phone Culture of Children and Youth in Finland ja vuonna 2000 Everyday Life and Mobile Communication of the Finnish Youth and Families with Children -projektit. Vuonna 2002 tutkimusta jatkettiin Nokia Mobile Phonesin, Sonera Mobile Operationsin ja Tietoyhteiskuntainstituutin (ISI:n) rahoituksella. Tampereen yliopiston Tietoyhteiskunnan tutkimuskeskus (INSOC) toteutti vuonna 2001 yhdessä Nokia Mobile Phonesin ja Sonera Mobile Operationsin kanssa tutkimusprojektin Wireless Kids - International Research on Mobile Cultures of Adolescents, jonka tavoitteena oli tutkia alle 13-vuotiaiden lasten ja 13-18-vuotiaiden nuorten matkaviestintää mediaetnografisin menetelmin neljässä eri maassa.
Eläkebarometrit kartoittavat suomalaisten eläketurvaa koskevan tiedon tuntemusta ja mielipiteitä eläketurvan toteutumisesta sekä näissä tapahtuvia ajallisia muutoksia ja vaihtelua eri väestöryhmissä. Eläketurvakeskuksen tekemistä barometreistä ilmenee, miten suomalaiset arvioivat pärjäävänsä taloudellisesti eläkkeellä ollessaan ja mikä on heidän luottamuksensa eläkejärjestelmään. Eläkebarometrit perustuvat puhelinhaastatteluihin, jotka toteutetaan vuosittain 1 000:lle Manner-Suomessa asuvalle 15-79-vuotiaalle henkilölle. Sarjan ensimmäinen aineisto kerättiin vuonna 2017 ja aineistoja on suunniteltu kerättävän vuoteen 2021 asti. Aineiston keräämisestä vastaa Kantar TNS.
Tampere Praksis on Tampereen kaupungin, Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan sosiaalityön tutkinto-ohjelman, Tampereen ammattikorkeakoulun sosiaalialan sekä sosiaalialan osaamiskeskus Pikassoksen yhteistyöhanke, jossa rakennetaan Tampereen kaupungin sosiaalipalveluihin sijoittuva käytännön, opetuksen ja tutkimuksen yhteistyörakenne ja oppimisympäristö. Hankkeen tavoitteita ovat: työssä oppimisen näkyväksi tekeminen ja mallintaminen, oman työn tutkivan kehittämisen edistäminen, opettajien työelämälähtöisyyden kehittäminen monitoimijaisessa verkostossa sekä sosiaalisen median kokeileminen viestinnässä.
Hankkeen tuottamat aineistot ovat monimuotoisia, esimerkiksi kirjoitusaineistoja ja ryhmäkeskustelulitteraatioita. Aineistoja on kerätty mm. tutkielmiin ja oppimistehtäviin, sekä tutkivien työpajojen yhteydessä.
Suomalaisten energia-asenteita kartoittava tutkimussarja käynnistyi Tampereen yliopistossa Imatran
Voiman rahoituksella vuonna 1983. Tutkimussarjan kerran vuodessa tehdyillä kirjekyselyillä selvitettiin ja seurattiin suomalaisten suhtautumista energiapoliittisiin kysymyksiin. Vertailukelpoiset
aineistot mahdollistavat suomalaisten energia-asioita koskevien käsitysten, kannanottojen,
mielipiteiden, uskomusten, arvostusten, asenteiden ja tietojen yksityiskohtaisen empiirisen analyysin
ja systemaattisen seurannan vuodesta 1983 vuoteen 2011 asti.
Energia-asennetutkimukset on toteuttanut Yhdyskuntatutkimus ja toimeksiantajina
ovat olleet Fortum (vuoteen 1998 asti Imatran Voima) ja Teollisuuden Voima. Tutkimustuloksista on vuodesta 2004 alkaen tiedottanut Energiateollisuus (ET). Sarjan aineistojen keruu tässä laajuudessa on päättynyt. Samoja aihealueita tarkastellaan Energia-asenteet -sarjan aineistoissa.
Tampereen terveys- ja sosiaalikyselyt ovat Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveystoimen ja UKK-instituutin yhteistutkimuksia tamperelaisväestön terveydentilasta ja sosiaali- ja terveyspalvelujen käytöstä. Kyselyitä tehtiin kolmen vuoden välein vuosina 1990-2008. Tietoarkistoon on arkistoitu aineistoja vuodesta 1996 alkaen. Kyselyiden toteutus ja suuri osa kysymyksistä on säilytetty samanlaisina, mikä mahdollistaa tulosten vertailun ajankohdasta toiseen.