Festivaalibarometri kerättiin ensimmäisen kerran vuonna 2014. Barometria edelsi kysely pienfestareiden kävijöille vuonna 2013. Sarjaa kerätään festivaalikentän toimijoiden ja suomalaisten yliopistojen välisenä yhteistyönä Maarit Kinnusen johdolla. Kyseessä on pitkittäistutkimus, joten saman vastaajan tiedot ovat yhdistettävissä eri vuosien aineistojen välillä.
Festivaalibarometreissä selvitetään musiikkialan (pois lukien klassinen musiikki) festivaalikävijöiden kokemuksia festareista. Kyselyillä seurataan muun muassa kävijöiden musiikkimieltymysten muutoksia, festivaalien käytännön toteutukseen liittyviä asioita, taloudellisia seikkoja sekä kävijöiden tyytyväisyyttä festivaalien eri osa-alueisiin, kuten esiintyjiin, ravitsemuspalveluihin ja festivaalialueeseen.
Kirkon tutkimuskeskuksen teettämä Kirkkomonitorit-sarja tarkastelee mannersuomalaisten uskonnollisuutta, uskomuksia, asenteita ja suhdetta Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon sekä muihin uskonnollisiin yhdyskuntiin. Aiheina ovat olleet myös seurakuntien toimintamuotojen tärkeys, yliluonnolliset ilmiöt, henkisyys ja moraali. Kirkkomonitoreja on kerätty erillisenä osana kansainvälistä RISC Monitor -asennekartoitusta. Tutkimusten aineistonkeruusta ovat vastanneet MDC RISC International ja Suomen Gallup (TNS Gallup, Kantar). Tietoarkistoon on arkistoitu aineistoja vuosilta 1999, 2002, 2004 ja 2007.
Childcare-sarjassa tarkastellaan lastenhoidon tukia, varhaiskasvatuspalveluiden tarjontaa ja vanhempien lastenhoidon ratkaisuja. Sarja sisältää kysely- ja haastatteluaineistoja. Tutkimuksen kohteena ovat tietyillä alueilla asuneet vanhemmat ja huoltajat, joilta on kerätty aineistoa eri vaiheissa, esimerkiksi lapsen ollessa yksi- ja nelivuotias.
Childcare-sarjan aineistot on kerätty osana Jyväskylän ja Tampereen yliopistojen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistyössä toteuttamaa Tasa-arvon kysymykset lasten varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja hoidon tukien järjestelmässä –hanketta (CHILDCARE). Hanke käynnistyi lokakuussa 2015 ja päättyi syyskuussa 2021. Ensimmäinen Childcare-aineisto kerättiin vuonna 2016.
Eläkebarometrit kartoittavat suomalaisten eläketurvaa koskevan tiedon tuntemusta ja mielipiteitä eläketurvan toteutumisesta sekä näissä tapahtuvia ajallisia muutoksia ja vaihtelua eri väestöryhmissä. Eläketurvakeskuksen tekemistä barometreistä ilmenee, miten suomalaiset arvioivat pärjäävänsä taloudellisesti eläkkeellä ollessaan ja mikä on heidän luottamuksensa eläkejärjestelmään. Eläkebarometrit perustuvat puhelinhaastatteluihin, jotka toteutetaan vuosittain 1 000:lle Manner-Suomessa asuvalle 15-79-vuotiaalle henkilölle. Sarjan ensimmäinen aineisto kerättiin vuonna 2017 ja aineistoja on suunniteltu kerättävän vuoteen 2021 asti. Aineiston keräämisestä vastaa Kantar TNS.
Suomalaisten arjen kulutustottumuksia ja elämäntapoja, niihin liittyviä asenteita sekä elintasoa, tuloja, menoja ja säästöjä kartoittava tutkimussarja käynnistyi Suomen Akatemian 1990-luvun talouskriisi -tutkimusohjelman hankkeessa Hyvinvointivaltio - resurssi vai rajoite. Vuosina 1999, 2004, 2009 ja 2014 kerätyt postikyselyt sisältävät sekä ajankohtaisia että toistuvia kysymyksiä, joiden avulla voidaan seurata pidemmän aikavälin asennemuutoksia. Tutkimuksia ovat olleet pääasiassa toteuttamassa Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun sosiologian ja taloussosiologian oppiaineet.
Tampere Praksis on Tampereen kaupungin, Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan sosiaalityön tutkinto-ohjelman, Tampereen ammattikorkeakoulun sosiaalialan sekä sosiaalialan osaamiskeskus Pikassoksen yhteistyöhanke, jossa rakennetaan Tampereen kaupungin sosiaalipalveluihin sijoittuva käytännön, opetuksen ja tutkimuksen yhteistyörakenne ja oppimisympäristö. Hankkeen tavoitteita ovat: työssä oppimisen näkyväksi tekeminen ja mallintaminen, oman työn tutkivan kehittämisen edistäminen, opettajien työelämälähtöisyyden kehittäminen monitoimijaisessa verkostossa sekä sosiaalisen median kokeileminen viestinnässä.
Hankkeen tuottamat aineistot ovat monimuotoisia, esimerkiksi kirjoitusaineistoja ja ryhmäkeskustelulitteraatioita. Aineistoja on kerätty mm. tutkielmiin ja oppimistehtäviin, sekä tutkivien työpajojen yhteydessä.
Terveyden edistämisen barometrit, aikaisemmalta nimeltään terveysbarometrit, kartoittavat kunta- ja järjestöpäättäjien näkemyksiä terveyden edistämisen nykyisyydestä ja tulevaisuudesta. Ne kuvaavat myös vastaajien käsityksiä terveyden ja sen edistämisen kannalta ajankohtaisista ilmiöistä hallinnollisesta näkökulmasta. Terveyden edistämisen keskuksen, Tekryn, (nykyisin SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry) barometreja kerättiin vuosittain 1992-2011. Tietoarkistossa on aineistoja vuosilta 2005-2011.
Suomalaisten alkoholiasenteet -selvityksissä kartoitetaan kahden vuoden välein 15-79-vuotiaiden suomalaisten mielipiteitä erilaisista alkoholin käyttöön ja alkoholipoliittisiin toimenpiteisiin liittyvistä asioista. Kysymyksissä tiedustellaan vastaajien mielipidettä mm. suomalaisten alkoholikulttuuriin, alkoholiveroon, rattijuopumusrajoihin, alkoholimainontaan sekä alkoholin oston ja käytön rajoituksiin. Vastausvaihtoehdot ovat kyllä, ei ja en osaa sanoa. Ensimmäinen kysely tehtiin 2006. Kyselyn on teettänyt vuoteen 2010 saakka Terveyden edistämisen keskus (Tekry ry), jonka jälkeen vastuu on siirtynyt Suomen sosiaali ja terveys ry:lle (SOSTE). Aineistot on kerätty puhelinhaastatteluina. Tietoarkistoon on tallennettu aineistoja vuosilta 2006, 2008 ja 2012.
Tampereen yliopisto on seurannut vastavalmistuneiden työllistymistä sijoittumis- ja uraseurantatutkimuksilla, joissa tarkastellaan yliopistosta valmistuneiden työllisyystilannetta noin vuoden kuluttua valmistumisesta. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työllistymistä on tutkittu vuonna 1994 valmistuneista alkaen vuosittain. Jatkotutkinnon suorittaneille on tehty vastaavia kyselyjä vuodesta 1996 alkaen. Lisäksi kandidaatiksi valmistuneiden työelämään sijoittumista koskevia aineistoja on arkistoitu vuoden 2010 kandidaateista alkaen. Tietoarkistoon on arkistoitu aineistoja vuosilta 1994-2016 sekä 2021-2022. Sarjan arkistointi on päättynyt.
Jokaisessa aineistossa on useita nykyiseen työtilanteeseen, työnantajaan ja työnhakuun liittyviä kysymyksiä. Muita aihepiirejä ovat esimerkiksi työllistymisvaikeudet sekä työssä tarvittavat tiedot ja taidot. Taustatietoina ovat mm. vastaajan sukupuoli, tutkinto-ohjelma ja tiedekunta. Kyselyiden toteuttamisesta vastaa Tampereen yliopiston opiskelijapalvelut.
Sisäministeriön pelastusosasto selvittää Pelastusasenteet-tutkimuksessa suomalaisten käsityksiä ja tietoja pelastustoimesta. Pelastusasenteet-tutkimuksen tavoitteena on kerätä säännöllisin väliajoin tietoa suomalaisten turvallisuuskäsityksistä, varautumisen tasosta ja pelastusalan tiedottamisen tehokkuudesta. Tutkimuksen käytännön toteutuksesta on vastannut TNS Gallup (Kantar TNS). Tutkimusaineisto on kerätty käyntihaastatteluilla, ja se edustaa Suomen 15 vuotta täyttänyttä väestöä, pois lukien Ahvenanmaalla asuvat. Haastateltavia kussakin tutkimuksessa on ollut hieman yli tuhat. Tietoarkistoon on tallennettu aineistoja vuosilta 2005, 2007, 2011 ja 2014.
KuntaSuomi 2004 -tutkimusohjelma oli Kuntaliiton,
yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteinen tutkimuskokonaisuus, jossa analysoitiin kuntien kehitystä
ajanjaksolla 1995-2004. Ohjelmassa oli mukana 47 kuntaa, jotka edustivat mahdollisimman hyvin suomalaista
kuntakenttää. Tutkimusohjelman rahoituksesta vastasivat tutkimukseen osallistuneet kunnat yhdessä Kuntaliiton
kanssa.
Tutkimusohjelma jakaantui 14 tutkimusmoduuliin. Useimpien moduulien tieto kerättiin kirjekyselyillä.
Tiedot ovat yhdistettävissä toisiinsa (horisontaalisuus). Tiedot voi yhdistää myös aikasarjoittain (vertikaalisuus).
Liikuntatutkimuksilla kartoitettiin vuosina 1994-2010 suomalaisten liikuntatottumuksia ja liikunnan trendejä. Ne on toteutettu erikseen 3-18-vuotiaille lapsille ja nuorille sekä 19-65-vuotiaalle aikuisväestölle. Tutkimuksilla on mm. selvitetty, missä määrin suomalaiset harrastavat liikuntaa, urheilua tai kuntoilua sekä keiden kaikkien tahojen kanssa ja kuinka usein liikuntaa harrastetaan. Lisäksi tutkimukset kartoittavat urheiluseuratoimintaan ja liikunnan vapaaehtoistoimintaan liittyviä asioita ja osallistumista liikuntalajien joukko- ja massatapahtumiin, kilpailuihin ja turnauksiin. Näiltä osin tutkimusten näkökulma laajenee eri lajien harrastamisesta liikunnan kansalaistoimintaan.
Liikuntatutkimusten aineistot on kerätty ympäri vuoden niin, että eri urheilulajit ovat asettuneet tasaveroiseen asemaan vuodenaikojen suhteen. Tutkimukset ovat teettäneet mm. Suomen Liikunta ja Urheilu (SLU) ja Nuori Suomi, ja aineistonkeruun on toteuttanut Suomen Gallup. Tutkimukset on tehty yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Tietoarkistoon on arkistoitu aineistoja vuosilta 2001–2002 ja 2005–2006.
Lapsiuhritutkimukset-sarjan aineistoissa kohteena ovat lapset ja heidän väkivaltakokemuksensa. Näitä kokemuksia on kartoitettu vuodesta 1988 lähtien. Tutkimuksissa selvitetään laajasti valtakunnan tasolla 6- ja 9-luokkalaisten lasten kokemuksia väkivallanteon sekä uhrina että seuraajana olemista. Tietoarkistoon on tallennettu aineistoja vuosilta 1988, 2008, 2013 ja 2022.
Kansalliset eduskuntavaalitutkimukset ovat vaalien jälkeen kerättäviä, äänioikeutettuihin kohdistuvia, laajoja kyselytutkimuksia. Tutkimusaineistoja on kerätty säännöllisesti vuoden 2003 vaalien jälkeen vaalitutkimuskonsortion toimesta. Lisätietoa vaaleihin liittyvistä tutkimuksista löytyy Suomen kansallisen vaalitutkimuskonsortion verkkosivuilta.
Aineistot mahdollistavat kansalaismielipiteen yksityiskohtaisen empiirisen tarkastelun ja demokratian kannalta keskeisten muutosten seurannan. Kussakin aineistossa on mukana pysyviä teemoja, joita on samoilla kysymyksillä seurattu sarjan aiemmissa tutkimuksissa. Lisäksi mukana on vaihtuvia ajankohtaisia aihepiirejä.
Kyselyjen teemoja ovat mm. poliittinen osallistuminen, poliittiset asenteet, puolueiden kannatus, ehdokas- ja puoluevalinta, äänestysaktiivisuus, edustusperiaatteet, vaalikampanja ja vaalirahoitus. Tutkimuksia ovat rahoittaneet mm. oikeusministeriö ja opetusministeriö.
Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA)
vuonna 1992 aloittamassa tutkimussarjassa seurataan suomalaisten integraatioajattelun muutoksia. Tutkimuksissa on selvitetty suomalaisten
mielipiteitä maamme EU-jäsenyydestä, Euroopan unionin tulevaisuudesta ja laajentumisesta, Euroopan talous- ja rahapolitiikasta, EMU:sta, europarlamentista,
maamme turvallisuuspolitiikasta, EU-tuista ja Euroopan yhdentymisestä yleensä.
Tutkimuksissa on kartoitettu myös kansalaisten tyytyväisyyttä EU-tiedottamiseen
sekä hallituksen ja eduskunnan tapaan hoitaa EU-asioita.
2000-luvulla tutkimussarjan aihepiiriä laajennettiin kattamaan kansalaisten
näkemyksiä kansainvälisistä kysymyksistä yleensä. Tutkimukset on toteuttanut EVAn toimeksiannosta
yleensä Yhdyskuntatutkimus. EVA luopui jaosta kansallisiin ja EU-asennetutkimuksiin vuonna 2013. Tutustu myös EVAn Arvo- ja asennetutkimukset-sarjaan. Lisätietoja asennetutkimuksista saa EVAn Arvopankista.
Kansalaisturvallisuuskyselyt kartoittavat Suomen kansalaisten näkemyksiä ja mielipiteitä turvallisuudesta. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEKin kyselyt toteutetaan puhelinhaastatteluina 18 - 79 -vuotiaille äidinkielenään suomea puhuville mannersuomalaisille. Kyselyissä kerätään tietoja muun muassa kansalaisten varautumisesta erilaisiin yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja vaarantaviin uhkiin ja häiriötilanteisiin. Lisäksi selvitetään kansalaisten näkemyksiä yhteiskunnan turvallisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen liittyen kysymällä tasa-arvoisesta kohtelusta sekä turvallisuus- ja turvattomuustekijöistä. Ensimmäinen sarjan aineisto on kerätty vuonna 2015. Tämän jälkeen tutkimus on toteutettu joka toinen vuosi osittain samansisältöisenä.
Alkoholijuomien tilastoimaton kulutus -kyselyissä kartoitetaan, kuinka paljon suomalaiset kuluttavat kotivalmisteisia, salakuljetettuja ja ulkomailta tuotuja alkoholijuomia sekä spriitä. Aluksi kyselyjä teki Alkoholipoliittinen tutkimuslaitos, joka siirtyi Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskukseen STAKESiin (nyk. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL) vuonna 1996. Alkoholijuomien tilastoimaton kulutus -aineistoja on arkistoitu vuosilta 1995-2002.
Tieteellisten kirjastojen yhteistilastoaineisto -sarja sisältää ensisijaisesti Suomen korkeakoulukirjastojen toimintaa kuvaavat vuositilastot 2002-2020. Yhteistilasto antaa kokonaiskuvan Suomen korkeakoulukirjastojen voimavaroista, kokoelmista ja palveluista. Tilastot perustuvat kansainväliseen kirjastotilastostandardiin ISO 2789.
Aineistot sisältävät tiedot Kansalliskirjastosta, yliopistokirjastoista ja ammattikorkeakoulukirjastoista. Lisäksi tilastoja on muutamasta erikoiskirjastoista joiltakin vuosilta. Kukin kirjasto vastasi omien tietojensa keruusta. Kansalliskirjasto vastasi Suomen tieteellisten kirjastojen tilastotietokannan ylläpidosta ja kehittämisestä sekä tiedonkeruun ohjeistamisesta ja tietojen tarkistuksista. Kansalliskirjasto ylläpiti Tieteellisten kirjastojen tilastotietokanta 2002-2020 -aikasarjaa verkossa vuoteen 2021 asti.
Tampereen terveys- ja sosiaalikyselyt ovat Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveystoimen ja UKK-instituutin yhteistutkimuksia tamperelaisväestön terveydentilasta ja sosiaali- ja terveyspalvelujen käytöstä. Kyselyitä tehtiin kolmen vuoden välein vuosina 1990-2008. Tietoarkistoon on arkistoitu aineistoja vuodesta 1996 alkaen. Kyselyiden toteutus ja suuri osa kysymyksistä on säilytetty samanlaisina, mikä mahdollistaa tulosten vertailun ajankohdasta toiseen.
Nyyti ry:n kysely kartoittaa uusien korkeakouluopiskelijoiden tuntemuksia ja kokemuksia opintojen ja uuden elämänvaiheen alkumetreillä. Aihealueina ovat mm. asuinpaikkakunnan muutos, asuminen opiskelupaikkakunnalla, opintojen aloittamiseen saatava tuki sekä tutor- ja opiskelijajärjestöjen toiminta. Kyselyissä selvitetään myös suhtautumista alkoholin käyttöön opiskelijaelämässä. Sarjan aineistoja kerättiin vuosina 2011-2015.
Suomalaisten arvot ja arkielämä -sarja koostuu vertailukelpoisin menetelmin kerätyistä tutkimusaineistoista, joiden avulla voidaan muodostaa suomalaista arvomaailmaa ja sen muutoksia tarkasteleva pitkä aikasarja. Tutkimushanke käynnistyi Martti Puohiniemen väitöskirjatyöstä 1990-1995. Aineistosarjan perustana on Shalom H. Schwartzin arvoteoria ja sarjan aineistot sisältävät Schwartzin Value Survey -arvomittarin (SVS).
Arvomittarin lisäksi aineistoissa on kartoitettu vaihtelevin, ajankohtaisin teemoin esimerkiksi suomalaisten kulutuskäyttäytymistä, mediankäyttöä, harrastuksia, vapaa-aikaa, työmotivaatioita, suhtautumista mainontaan, ruokailutapoja, ympäristöasioita, digitalisaation etenemistä, viihde-elektroniikan, internetin ja matkapuhelinten käyttöä sekä kansainvälistymistä. Aineistojen avulla voidaan yhdistää suomalaisten arvot ja arvomuutokset sekä yhteiskunnallisiin trendeihin että arkielämän ilmiöihin ja kulutuskäyttäytymiseen. Vuosina 1999-2005 tutkimuksella oli seitsemän asiakasta: Liikenneturva, Kuntien eläkevakuutus, Sanoma Media Finland, Sinebrychoff, Suomen Punainen Risti, Veho ja Yleisradio. Tutkimuksia ovat rahoittaneet mm. Suomen Akatemia, Koneen säätiö ja Limor Oy. Aineistot on pääosin kerännyt TNS Gallup (nykyisin Kantar TNS). Tietoarkistoon on tallennettu aineistoja vuodesta 1991.
Julkisen alan työhyvinvointi -sarjan kyselyaineistot kartoittavat julkisen alan työntekijöiden työoloja ja työhyvinvointia Suomessa. Julkisen alan työhyvinvointi -tutkimus on jatkoa Kuntatyöntekijöiden työhyvinvointi -tutkimukselle, joita on toteutettu vuosina 2008-2012. Vastaajajoukkoon kuuluu kunta-alan, valtion virastojen ja kirkon alan eri ammattialojen työntekijöitä. Kysely toteutetaan joka toisena vuonna eläkevakuuttaja Kevan toimesta. Ensimmäinen aineisto on kerätty vuonna 2014.
Kyselyissä kerätään tietoa julkisen alan työntekijöiden työhyvinvoinnista, työn kuormittavuudesta, esihenkilötyöstä ja työprosesseista. Kiinnostuksen kohteina ovat myös työyhteisöjen toimivuus, kehittämismyönteisyys sekä koettu väkivalta, epäasiallinen kohtelu ja tasa-arvo. Suurin osa sisällöstä on pysynyt samana koko keruuajan. Kyselyt mahdollistavat kohderyhmän työolojen muutosten seuraamisen.
Tiedebarometreissä kartoitetaan suomalaisten suhdetta ja suhtautumista tieteeseen. Tarkastelun kohteena ovat muun muassa tieteen taso ja tarpeellisuus, tieteellis-teknisen kehityksen hyödyt ja riskit, tieteen moraali ja maailmankatsomukselliset näkökohdat. Ensimmäinen Tiedebarometri kerättiin vuonna 2001, jonka jälkeen keruu on toistettu kolmen vuoden välein. Aineistot on kerätty kirjekyselyin. Tutkimukset on toteuttanut Tieteen tiedotus ry:n toimeksiannosta Yhdyskuntatutkimus.
Seurakuntien työntekijäkyselyt tarkastelevat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon työntekijöiden arvoja ja asenteita sekä mielipiteitä kirkon toiminnasta. Eri vuosina vaihdelleita teemoja ovat olleet muun muassa seurakunnan toimintamuodot ja -kulttuuri, kirkolliset toimitukset ja työntekijöiden uskonnollisuus. Kyselyissä on käsitelty myös tasa-arvoa, ilmastonmuutosta ja muita ajankohtaisia kysymyksiä. Aineiston keräämisestä vastaa Kirkon tutkimuskeskus. Tietoarkistoon on arkistoitu aineistoja vuodesta 2002.
Suomalaisten energia-asenteita kartoittava tutkimussarja käynnistyi Tampereen yliopistossa Imatran
Voiman rahoituksella vuonna 1983. Tutkimussarjan kerran vuodessa tehdyillä kirjekyselyillä selvitettiin ja seurattiin suomalaisten suhtautumista energiapoliittisiin kysymyksiin. Vertailukelpoiset
aineistot mahdollistavat suomalaisten energia-asioita koskevien käsitysten, kannanottojen,
mielipiteiden, uskomusten, arvostusten, asenteiden ja tietojen yksityiskohtaisen empiirisen analyysin
ja systemaattisen seurannan vuodesta 1983 vuoteen 2011 asti.
Energia-asennetutkimukset on toteuttanut Yhdyskuntatutkimus ja toimeksiantajina
ovat olleet Fortum (vuoteen 1998 asti Imatran Voima) ja Teollisuuden Voima. Tutkimustuloksista on vuodesta 2004 alkaen tiedottanut Energiateollisuus (ET). Sarjan aineistojen keruu tässä laajuudessa on päättynyt. Samoja aihealueita tarkastellaan Energia-asenteet -sarjan aineistoissa.
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry (ent. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto) on tehnyt sosiaalibarometria vuosittain vuodesta 1991. Sarjassa eri palveluiden tuottajat
(esimerkiksi kuntien sosiaalitoimi, terveyskeskukset, työ- ja elinkeinotoimistot ja Kelan toimistot) arvioivat palveluiden tilaa ja
kansalaisten hyvinvoinnin muutoksia. Lisäksi käsitellään ajankohtaisia sosiaalipoliittisia teemoja.
Tietoarkistoon on arkistoitu sosiaalibarometreja vuodesta 1994.
Suomalainen päihdehoito -sarja kattaa sekä kvantitatiiviseen että kvalitatiiviseen tutkimukseen soveltuvia aineistoja. Aineistot on kerätty A-klinikoilla ja muissa päihdetyötä tekevissä laitoksissa. Sarja käsittää sekä päihdetyön ammattilaisille että päihdehoidon asiakkaille tehtyjä lomakekyselyjä, kirjoitusaineistoja sekä haastatteluja.
Sarjan eri osa-aineistoissa selvitetään mm. päihdehoidon asiakkaiden päihteiden käyttöhistoriaa, kokemuksia päihdehoidosta sekä päihdehoidon jälkeistä selviytymistä. Päihdetyön ammattilaisilta kysytään mm. heidän taustastaan, hoitomenetelmistä sekä syistä jotka ovat vaikuttaneet ammatinvalintaan.
Kelan ja Turun yliopiston
sosiaalipolitiikan laitoksen yhteisessä tutkimushankkeessa kartoitettiin 18 - 74-vuotiaiden
suomalaisten kokemuksia ja mielipiteitä hyvinvoinnista, sosiaalipolitiikasta ja sosiaaliturvasta.
Tutkimuksissa on selvitetty vastaajien pääasiallista toimintaa (työssä, työttömänä, eläkkeellä jne.),
työmarkkina-asemaa, työttömyyskokemuksia, terveydentilaa, asumistilannetta, saatuja sosiaalietuuksia
ja tulonsiirtoja, toimeentuloa sekä yleensä elintasoa.
Suurelta osin vertailukelpoisissa tutkimuksissa on tarkasteltu myös suomalaisten sosiaalisia suhteita,
elämäntapahtumia ja elämänhallintaa kokonaisuutena. Tietoarkistoon on tallennettu aineistoja vuosilta 1995, 1996, 1998 ja 2000.
Vapaaehtoistoimintaa Suomessa tarkasteleva tutkimussarja selvittää, kuinka paljon ja millaista vapaaehtoistyötä 15 vuotta täyttäneet tekevät. Aineistot on kerännyt Taloustutkimus henkilökohtaisina käyntihaastatteluina vuosina 2010, 2015 ja 2018. Toimeksiantajia ovat olleet Kansalaisareenan lisäksi Kirkkohallitus, HelsinkiMissio ja Opintokeskus Sivis.
Päihdetapauslaskennoissa kerätään tietoja päihteisiin liittyvästä asioinnista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa sekä vankiloissa ja yhdyskuntaseuraamustoimistoissa. Tiedonkeruu toteutetaan neljän vuoden välein lokakuun toisena tiistaina. Laskentoja on tehty vuodesta 1987 lähtien ja Tietoarkistoon niitä on arkistoitu vuodesta 2003 lähtien. Kyselylomakkeessa tiedustellaan muun muassa asiakkaan päihteiden käyttöä, palveluiden käytön syitä ja asiakkaan laskentapäivänä saamia sosiaali- ja terveyspalveluita. Aineistojen keräämisestä vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen STAKESin (nyk. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL) tuottamissa ja Suomen Gallupin toteuttamissa haastatteluissa on kartoitettu väestön suhtautumista yhteiskunnan alkoholinkulutusta rajoittaviin toimenpiteisiin. Tutkimuksissa on selvitetty muun muassa eri juomaryhmiin kuuluvien alkoholijuomien sopivinta myyntitapaa. Aika ajoin väestöä on myös pyydetty ottamaan kantaa myynnin ikärajoihin ja alkoholin mainontaan. Aineistoja on arkistoitu vuosilta 1996-2004.
Energia-asenteet -sarjan aineistoissa tarkastellaan suomalaisten asennoitumista energiapoliittisiin kysymyksiin. Vuosittaiset tutkimukset vuodesta 2012 alkaen selvittävät suomalaisten suhtautumista, käsityksiä, mielipiteitä ja uskomuksia energiantuotantoon liittyen.
Tutkimussarja on osa eTampere-ohjelman (2001-2005)
Infocity-hanketta. Hanke tähtäsi Tampereen
kaupungin verkkopalvelujen rakentamisen, saatavuuden ja käytön tehostamiseen. Infocity-tutkimuksissa kartoitetettiin tamperelaisten tietotekniikan, Internetin ja kaupungin verkkopalvelujen käyttöä.
15-74-vuotiaille kaupunkilaisille suunnatut kyselytutkimukset toteutti
Taloustutkimus vuosina 2000-2005 .
Kirjastosektoreiden yhteinen, kansallinen käyttäjäkysely kerää tietoa kirjastopalvelujen käytöstä, asiakastyytyväisyydestä ja vaikuttavuudesta. Kyselyitä on kerätty yleisten kirjastojen sekä korkeakoulu- ja erikoiskirjastojen asiakkailta riippuen keruuvuodesta. Verkkokyselyn rakenne ja sisältö on suunniteltu yhteistyössä kirjastoverkon edustajien kanssa. Kysely mahdollistaa vertailun sekä kirjastosektorien sisällä että välillä. Vertailemalla tuloksia aiempiin kyselyihin saadaan tietoa asiakastyytyväisyyden ja kirjastojen käyttötapojen kehitystrendeistä. Yhteisen kyselyn puitteissa kirjastot voivat myös jakaa ja vahvistaa kyselydatan tulkintaan ja hyödyntämiseen liittyvää osaamistaan. Tietoarkistoon on tallennettu aineistoja vuosilta 2008, 2010, 2013 ja 2018.
Päätöksentekolaboratorioiden kokeet ja kyselytutkimukset -sarja koostuu erilaisista kyselyillä ja päätöksentekolaboratorioissa kerätyistä aineistoista, joissa tarkastellaan yksilöiden ja pienryhmien päätöksentekoa ja arviointia muun muassa kokeellisissa pelitilanteissa.
Tutkittavat on poimittu eri vastaajapaneeleista, esimerkiksi Turun yliopiston päätöksentekolaboratorio PCRClabin ja Tampereen yliopiston päätöksentekolaboratorio DMLabin osallistujatietokannoista. PCRClab ja DMLab ovat osa Suomen Akatemian rahoittamaa kansallista yleisen mielipiteen mittaamisen infrastruktuuria (Finnish Research Infrastructure for Public Opinion, FIRIPO). Ensimmäinen Tietoarkistoon tallennettu päätöksentekosarjan aineisto on kerätty vuonna 2016.
European Values Systems Study Group (EVSSG) keräsi ensimmäisen EVS-aineiston useasta Länsi-Euroopan maasta vuonna 1981. World Values Survey -sarja syntyi, kun tutkimus toistettiin 14 muussa maassa. Aineistoja on kerätty useissa aalloissa. Kyselyissä on suurelta osin yhtenevin, strukturoiduin kyselyin kartoitettu eri maiden kansalaisten toimintaa sekä yhteiskunnallisia arvoja ja asenteita. Aineistot muistuttavat rakenteeltaan Eurobarometrejä ja ISSP-ohjelman aineistoja.
EVS-aineistojen keruusta vastaa European Values Study -ryhmä. WVS-aineistojen suunnittelusta vastaa kansainvälinen World Values Survey -tutkijaryhmä yhdessä WVS-yhdistyksen ja sihteeristön kanssa.
Sarjaan kuuluvat aineistot piirtävät kuvaa matkapuhelinilmiön synnystä ja kehityksestä suomalaisnuorten, lasten ja perheiden keskuudessa. Sarja sisältää yhteensä yli kymmenen tuhatta sivua vaihtelevan mittaisia haastattelulitteraatteja. Haastateltavina on esimerkiksi perheitä, nuoria, myöhäisnuoria, seurustelevia nuoria sekä opettajia. Tutkimusten polttopisteessä olleiden matkapuhelinten käyttöön liittyvien kysymysten lisäksi, on haastatteluihin tallentunut läpileikkaus vuosituhannen vaihteen suomalaisen perheiden, lasten ja nuorten arkeen.
Aineistonkeruu aloitettiin vuonna 1997 Nokia Mobile Phonesin ja Telecom Finlandin rahoittamalla suomalaisten lasten ja nuorten matkaviestintää lähinnä perhekontekstissa tutkineella pilottiprojektilla, jota seurasivat Tekesin Tietoliikenteellä maailmalle (TLX) -ohjelmaan kuuluneet 1998-1999 Mobile Phone Culture of Children and Youth in Finland ja vuonna 2000 Everyday Life and Mobile Communication of the Finnish Youth and Families with Children -projektit. Vuonna 2002 tutkimusta jatkettiin Nokia Mobile Phonesin, Sonera Mobile Operationsin ja Tietoyhteiskuntainstituutin (ISI:n) rahoituksella. Tampereen yliopiston Tietoyhteiskunnan tutkimuskeskus (INSOC) toteutti vuonna 2001 yhdessä Nokia Mobile Phonesin ja Sonera Mobile Operationsin kanssa tutkimusprojektin Wireless Kids - International Research on Mobile Cultures of Adolescents, jonka tavoitteena oli tutkia alle 13-vuotiaiden lasten ja 13-18-vuotiaiden nuorten matkaviestintää mediaetnografisin menetelmin neljässä eri maassa.
Uskonto ja uskonnollisuus Venäjällä on tutkimussarja, jota on tehty Suomen Akatemian ja
Venäjän tiedeakatemian yhteisenä hankkeena. Venäjällä käytännön toteutuksesta on vastannut
Institut sravnitel'nyh social'nyh issledovanij (Vertailevan sosiaalitutkimuksen instituutti),
Suomessa tutkimus on toteutettu Kirkon tutkimuskeskuksessa.
Tutkimusta on tehty vuosina 1991, 1993, 1996 ja 1999.
Lasten mediabarometri -kyselyjen avulla on kerätty kansallisesti edustavaa aineistoa eri-ikäisten lasten median käytöstä ja mediasuhteesta. Kyselyjä on toteutettu vuosina 2010-2013. Keruuvuodesta riippuen kohderyhmänä ovat olleet muun muassa 0 - 8-vuotiaat, 7 - 11-vuotiaat ja 10 - 12-vuotiaat lapset. Kyselyyn ovat vastanneet joko lapset itse tai heidän vanhempansa kyselyn vuosittaisesta kohderyhmästä riippuen. Kyselyissä on painotettu vuosittain eri teemoja, joihin kuuluvat muun muassa sukupuolen merkitys median käytössä sekä median käytön muotoutuminen perheen sisäisessä vuorovaikutuksessa. Median käyttöä on kartoitettu erilaisten mediaryhmien, kuten kuvaohjelmien, internetin, radion ja musiikin sekä kirjojen, sarjakuvien ja lehtien käyttötapoihin syventyen. Lisäksi mediaan liittyen on kysytty kännykän käytöstä ja erilaisten digitaalisten pelien pelaamisesta. Opetus- ja kulttuuriministeriö on rahoittanut Lasten mediabarometri -tutkimusta.
Vapaa-ajattelijain liitto on kerännyt eduskuntavaaliehdokkaiden mielipiteitä vuodesta 2007 alkaen vaalikoneella internet-sivuillaan. Vaalikone on ollut avoinna aina eduskuntavaalien aikaan. Eduskuntavaaleissa ehdolla olevat henkilöt ovat pystyneet tallentamaan vaalikoneeseen vastauksensa kysymyksiin, joita sivuston käyttäjät ovat voineet hakea ja tarkastella haluamillaan rajauksilla. Sarjan aineistoista löytyvät niin ehdokkaiden kuin vaalikoneen käyttäjien tallennetut valinnat näihin mielipidekysymyksiin. Vaalikoneessa teemoina ovat olleet muun muassa uskonnon asema peruskoulussa sekä kirkon yhteiskunnallinen asema muun muassa veron keruuseen ja hautaustoimen järjestämiseen liittyen.
Tampereen yliopiston opiskelijakyselyitä on toteutettu vuodesta 2004 lähtien vuosittain. Tietoarkistoon on arkistoitu aineistoja vuosilta 2004-2015 sekä 2021-2023. Sarjan arkistointi on päättynyt. Kyselyjen avulla seurataan opiskelijoiden opintojen edistymistä, tyytyväisyyttä opintoihin sekä opintojen ongelmakohtia. Kyselyt ovat myös osa yliopiston koulutuksen kehittämistä ja laadunvarmistusta. Vastaajina ovat Tampereen yliopiston opiskelijat eri vuosikursseilta.
Kyselyt sisältävät vuosittain toistuvia sekä vaihtuvia ajankohtaisia osioita. Kyselyissä selvitetään esimerkiksi opiskelijoiden kiinnittymistä yliopistoon, opintojen käynnistymistä sekä näitä prosesseja tukeneita tai haitanneita tekijöitä. Muita aihepiirejä ovat opintojen sujuvuus, työssäkäynti, opintojen päättyminen sekä tulevaisuuden suunnitelmat. Internet-kyselyiden toteuttamisesta vastaa Tampereen yliopiston opiskelijapalvelut.
Puolueiden ajankohtaistutkimukset kuuluvat nk. puolueiden yhteistutkimusten sarjaan.
Puolueiden yhteistutkimusten toimeksiantajina ovat olleet suurimmat eduskuntapuolueet ja
vaalivuosina tutkimuksilla on ollut myös muita rahoittajia. Tutkimuksien suunnittelijoina
olivat vuoteen 1988 saakka Suomen Gallup (sittemmin nimeltään TNS Gallup ja Kantar TNS) ja Helsingin
yliopiston yleisen valtio-opin laitos yhteistyössä puolueiden kanssa. Tämän jälkeen tutkimusten suunnittelusta on vastannut
Suomen Gallup yhdessä aineistonkeruuta rahoittaneiden puolueiden kanssa.
Vuosina 1973-1990 ajankohtaistutkimuksia on tehty käyntikyselyinä vuosittain lukuun
ottamatta vuosia 1985 ja 1989. Aineistot on koottu pääosin strukturoidulla kyselylomakkeella,
1000-2000 haastattelua/tutkimus. Vuodesta 1991 alkaen tutkimukset on tehty
GallupKanavalla kotitalouksiin asennetuin
mikrotietokonein ja Internet-päättein.
Kaikissa tutkimuksissa on selvitetty väestön äänestyskäyttäytymistä, huolenaiheita,
mielipiteitä hallituksesta ja puolueista sekä suhtautumista valtakunnallisiin poliittisiin
kysymyksiin. Usein on tiedusteltu myös taloudellista tilannetta koskevia odotuksia,
puheenjohtajan merkitystä puolueelle, vastaajan osallistumista poliittiseen toimintaan ja
mielipiteitä kunnallispolitiikasta. Taustatietoina on kysytty yleensä vastaajan ja perheen
päähenkilön sosiaaliryhmää, päähenkilön elinkeinoa, vastaajan koulutusta, ikää, äidinkieltä,
sukupuolta, jäsenyyttä puoluejärjestöissä, puoluekantaa, jäsenyyttä työmarkkinajärjestöissä
ja perheen vuosituloja. Lisäksi aineistot sisältävät alueellisia muuttujia. Aineistosarja
mahdollistaa lukuisia aikavertailuja, joskaan muuttujat eivät ole aina täysin vertailukelpoisia.
Tietoarkistoon on arkistoitu aineistoja vuosilta 1973-2005.
Tämä on aineistosarja Helsingin kaupungin nuorisotoimen Hyvä vapaa-aika -kehittämis- ja tutkimushankkeen tuloksista. Hyvä vapaa-aika -hanke on yksi nuorten syrjäytymistä ehkäisevistä Helsingin kaupunginvaltuuston rahoittamista kärkihankkeista. Tutkimukseen osallistui 12 yläkoululuokkaa, eli noin 170 iältään 13-16-vuotiasta nuorta vuosina 2013-2017. Hanke toteutettiin Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksessa, yhteistyössä opetusviraston ja tietokeskuksen kanssa. Samat nuoret olivat hankkeessa seitsemännen luokkansa alusta peruskoulun päättymisen jälkeisen syksyn loppuun asti.
Kyselyissä kartoitettiin helsinkiläisten nuorten omia käsityksiä, toiveita ja kokemuksia vapaa-ajastaan, hyvinvoinnistaan, ihmissuhteistaan, ja siinä oli muun muassa aakkostettu lista harrastuksista, joita heillä jo oli tai joita he mahdollisesti haluaisivat joskus aloittaa tai kokeilla.
Hankkeen tavoitteena oli, että jokaisella nuorella olisi jokin mielekäs harrastus tai niin sanottu oma juttu vapaa-ajallaan. Nuorisotyöntekijät ohjasivat nuoret muun muassa liikunnan, seikkailutoiminnan, pelaamisen, kulttuurin, retkien ja muun yhdessä olon pariin. Toiminnat toteutettiin sekä yksilöllisesti että ryhmissä. Hankkeen tutkimustavoitteena oli saada tietoa siitä, miten hankkeen toimintojen ansiosta nuorten onnellisuus ja koettu terveys nousevat; koulussa viihtyminen ja oppiaineissa menestyminen paranevat; ystävyyssuhteet syvenevät ja lisääntyvät; suhteet perheeseen paranevat, ja jokaiselle nuorelle löytyy elämäniloa tuottava oma juttu.
Varsinainen tutkimusaineistojen keruu alkoi syyskuussa 2013, kun nuoret olivat käyneet yläastetta kuukauden. Seitsemännen luokan alusta alkaen kaikki oppilaat, myös vertailuluokissa, vastasivat vuosittain internet-kyselyyn. Kaikille yhteisiä nettikyselyitä teetettiin kuusi kertaa, yksi kysely lukukaudessa. Kysely tehtiin sekä syys- että kevätlukukausien aikana, koska tarkoituksena oli saada tietoa nuorten suosimista kesä- ja talviharrastuksista. Sarja sisältää myös nuoriso-ohjaajien päiväkirjoja hankkeen ajalta sekä ohjaajien ja opettajien haastatteluja.
Koulun hyvinvointiprofiili -sarjassa tarkastellaan hyvinvointia koulussa. Tutkimuksen kohteena on neljä ryhmää: peruskoulun alaluokat (4-6-luokat), yläluokat (7-9-luokat), toisen asteen oppilaitokset ja henkilökunta. Aineisto kerätään kouluilta lukuvuosittain niin, että koulu saa valita, mihin aikaan vuodesta se vastaa kyselyyn. Sarjan ensimmäiset tietoarkistoon arkistoidut aineistot ovat lukuvuodelta 2004-2005.
Koulun hyvinvointiprofiili perustuu Anne Konun väitöskirjatutkimuksessaan kehittelemään koulun hyvinvointimalliin. Hyvinvointimallissa hyvinvointi koulussa jaetaan neljään osa-alueeseen: olosuhteet, sosiaaliset suhteet, itsensä toteuttamisen mahdollisuudet ja terveydentila. Koulun hyvinvointiprofiili -sarjaan kuuluvissa kvantitatiivisissa aineistoissa tarkastellaan näitä osa-alueita väittämien ja monivalintakysymysten avulla. Kyselyn teemat ovat samat kaikilla vastaajaryhmillä, mutta kysymysten sanamuodot on sovitettu eri kouluasteille ja henkilökunnalle. Aineisto kerätään internet-kyselynä Opetushallituksen verkkosivuilla.
Lapsibarometri on lapsiasiavaltuutetun toimiston toteuttama tutkimus, jonka avulla tutkitaan kuusivuotiaiden lasten arkea ja elämää. Lapsibarometrilla selvitetään lasten omia kokemuksia heitä koskettavista teemoista. Lapsibarometriin ovat vastanneet joko lapset itse tai sekä lapset että heidän vanhempansa tutkimuksen vuosittaisesta kohderyhmästä riippuen. Aineisto kerätään joka toinen vuosi ja ensimmäinen Lapsibarometri on kerätty vuonna 2016.
Lapsesta aikuiseksi -pitkittäistutkimus (Jyväskylä Longitudinal Study of Personality and Social Development, JYLS) alkoi Jyväskylän yliopiston psykologian professori Lea Pulkkisen väitöskirjatyönä vuonna 1968. Tutkimus on sittemmin jatkunut samojen henkilöiden seurantana yli 50 vuotta. Projektin alkaessa tutkimukseen osallistui 369 kahdeksanvuotiasta satunnaisesti valittua lasta kansakoulun toiselta luokalta. Tämän jälkeen aineistoa on kerätty, kun tutkittavat ovat olleet iältään 14-, 20-, 27-, 33-, 36-, 42-, 50- ja noin 60-vuotiaita. Viimeisin aineistonkeruu alkoi vuonna 2020.
Aineistonkeruun päämenetelmät olivat kouluiässä opettajien ja tovereiden arvioinnit oppilaiden sosiaalisesta käyttäytymisestä, aikuisiässä henkilökohtainen haastattelu ja kyselylomakkeet. 42- ja 50-vuotiaina tutkittavat osallistuivat lisäksi terveystarkastukseen ja laboratoriokokeisiin. Tutkimuksen teemoja ovat olleet sosioemotionaalinen kehitys ja persoonallisuus, koulutus ja työura, perhetausta ja oma perhe, terveyskäyttäytyminen ja terveys sekä yhteiskuntaan sopeutuminen. Aineistoissa käytetyt mittarit on esitelty menetelmätaulukossa.
Tutkimukseen osallistuneiden joukko on pysynyt koko projektin ajan suurena: aikuisiässä seurantatietoa on kullakin tutkimuskerralla saatu vähintään 70 prosentista alkuperäisotoksesta. Tutkimusjoukon on todettu edustavan hyvin omaa ikäluokkaansa perhesuhteiden, koulutuksen, ammattiaseman ja työttömyyden suhteen.
Tutkimuksen päärahoittajana on vuodesta 1986 lähtien ollut Suomen Akatemia. Lisäksi vuonna 1986 tutkimusta rahoitti Suomen Kulttuurirahasto. Vuoteen 1986 asti tutkimus toteutettiin opiskelija- ja virkatyönä Jyväskylän yliopistossa. Lapsesta aikuiseksi -pitkittäistutkimus kuului Ihmisen kehitys ja sen riskitekijät -tutkimusohjelmaan, jonka Suomen Akatemia ja opetusministeriö nimesivät tutkimuksen huippututkimusyksiköksi vuosiksi 1997-1999 ja uudelleen vuosiksi 2000-2005. Vuonna 2009 aineistoa kerättiin Suomen Akatemian Lea Pulkkiselle (127125) ja Katja Kokolle (118316) myöntämillä rahoituksilla. Vuodesta 2013 tutkimusta on johtanut tutkimusjohtaja Katja Kokko. Projekti sijaitsee Gerontologian tutkimuskeskuksessa.
Diakoniabarometrit kuvaavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon keskeistä työmuotoa diakoniatyöntekijöiden näkökulmasta. Tutkimusten pysyviä teemoja ovat olleet mm. diakoniatyön sisällöt, painopisteet, resurssit ja yhteistyösuhteet sekä diakoniatyöntekijöiden työnkuva.
Aineistoja on kerätty noin kahden vuoden välein vuodesta 1999 alkaen. Barometrejä ovat olleet toteuttamassa mm. Diakonian tutkimuksen seura, Diakoniatyöntekijöiden liitto sekä Kirkkohallituksen diakonian ja yhteiskuntatyön yksikkö. Tietoarkistoon on arkistoitu aineistoja vuodesta 2009.
Mökkibarometreissä kartoitetaan vapaa-ajan asuntojen käytön ja mökkeilyn kehitystä Suomessa. Mökkibarometri on maa- ja metsätalousministeriön saaristoasiain neuvottelukunnan vuonna 2003 luoma seurantajärjestelmä. Aineistot sisältävät vapaa-ajan asunnon eli mökin omistajille kohdistetun lomakekyselyn, jolla selvitetään muun muassa vapaa-ajan asunnolla vietettävän ajan määrää, etätyön tekoa ja työssäkäyntiä mökiltä, rahan- ja palvelujen käyttöä sekä vapaa-ajan asunnon varustetasoa ja vesi- ja jätehuoltoa.
Itä-Suomen nuorisopuntarit kartoittavat 15-25-vuotiaiden itäsuomalaisten nuorten hyvinvointia, arvoja ja asenteita. Kyselyn teemoja ovat olleet muiden muassa koulutus, asuminen, työ, kansainvälisyys ja palveluiden käyttö. Mikkelin ammattikorkeakoulu on toteuttanut kyselyjä vuodesta 2010 alkaen.
Kunta-alan työolobarometrit on kerätty osana työ- ja elinkeinoministeriön teettämiä Työolobarometrejä, jotka kattavat kaikkien alojen palkansaajat. Kunta-alan työolobarometrit sisältävät kunta-alalla työskentelevien lisäotoksen. Työturvallisuuskeskuksen kuntaryhmän toimeksiannosta laajennetussa otoksessa on haastateltu useita satoja kunta-alalla työskenteleviä henkilöitä. Kunta-alan työolobarometreja on kerätty vuosina 1994-2011.
Työolobarometrien tarkoituksena on suomalaisen työelämän laadun muutosten seuraaminen työntekijöiden näkökulmasta. Tutkimusten aihealueina ovat mm. työllisyys ja talous, henkilöstömäärät, työn organisointi ja joustavuus sekä työpaikan ilmapiiri. Suuri osa sisällöstä on pysynyt samana koko keruuajan. Kunta-alan työolobarometrit mahdollistavat koko kunta-alan ja sen neljän päätoimialan työolojen muutosten seuraamisen. Kunta-alan työolobarometrien ja Työolobarometrien tiedot on kerätty samalla kyselylomakkeella Tilastokeskuksen työvoimatutkimusten yhteydessä aluksi puhelinhaastatteluina ja sittemmin tietokoneavusteisina puhelinhaastatteluina.