Kirkon tutkimuskeskuksen teettämä Kirkkomonitorit-sarja tarkastelee mannersuomalaisten uskonnollisuutta, uskomuksia, asenteita ja suhdetta Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon sekä muihin uskonnollisiin yhdyskuntiin. Aiheina ovat olleet myös seurakuntien toimintamuotojen tärkeys, yliluonnolliset ilmiöt, henkisyys ja moraali. Kirkkomonitoreja on kerätty erillisenä osana kansainvälistä RISC Monitor -asennekartoitusta. Tutkimusten aineistonkeruusta ovat vastanneet MDC RISC International ja Suomen Gallup (TNS Gallup, Kantar). Tietoarkistoon on arkistoitu aineistoja vuosilta 1999, 2002, 2004 ja 2007.

Childcare-sarjassa tarkastellaan lastenhoidon tukia, varhaiskasvatuspalveluiden tarjontaa ja vanhempien lastenhoidon ratkaisuja. Sarja sisältää kysely- ja haastatteluaineistoja. Tutkimuksen kohteena ovat tietyillä alueilla asuneet vanhemmat ja huoltajat, joilta on kerätty aineistoa eri vaiheissa, esimerkiksi lapsen ollessa yksi- ja nelivuotias. 

Childcare-sarjan aineistot on kerätty osana Jyväskylän ja Tampereen yliopistojen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistyössä toteuttamaa Tasa-arvon kysymykset lasten varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja hoidon tukien järjestelmässä –hanketta (CHILDCARE). Hanke käynnistyi lokakuussa 2015 ja päättyi syyskuussa 2021. Ensimmäinen Childcare-aineisto kerättiin vuonna 2016.

Terveyden edistämisen barometrit, aikaisemmalta nimeltään terveysbarometrit, kartoittavat kunta- ja järjestöpäättäjien näkemyksiä terveyden edistämisen nykyisyydestä ja tulevaisuudesta. Ne kuvaavat myös vastaajien käsityksiä terveyden ja sen edistämisen kannalta ajankohtaisista ilmiöistä hallinnollisesta näkökulmasta. Terveyden edistämisen keskuksen, Tekryn, (nykyisin SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry) barometreja kerättiin vuosittain 1992-2011. Tietoarkistossa on aineistoja vuosilta 2005-2011.

Suomalaisten alkoholiasenteet -selvityksissä kartoitetaan kahden vuoden välein 15-79-vuotiaiden suomalaisten mielipiteitä erilaisista alkoholin käyttöön ja alkoholipoliittisiin toimenpiteisiin liittyvistä asioista. Kysymyksissä tiedustellaan vastaajien mielipidettä mm. suomalaisten alkoholikulttuuriin, alkoholiveroon, rattijuopumusrajoihin, alkoholimainontaan sekä alkoholin oston ja käytön rajoituksiin. Vastausvaihtoehdot ovat kyllä, ei ja en osaa sanoa. Ensimmäinen kysely tehtiin 2006. Kyselyn on teettänyt vuoteen 2010 saakka Terveyden edistämisen keskus (Tekry ry), jonka jälkeen vastuu on siirtynyt Suomen sosiaali ja terveys ry:lle (SOSTE). Aineistot on kerätty puhelinhaastatteluina. Tietoarkistoon on tallennettu aineistoja vuosilta 2006, 2008 ja 2012.

Tampereen yliopisto on seurannut vastavalmistuneiden työllistymistä sijoittumis- ja uraseurantatutkimuksilla, joissa tarkastellaan yliopistosta valmistuneiden työllisyystilannetta noin vuoden kuluttua valmistumisesta. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työllistymistä on tutkittu vuonna 1994 valmistuneista alkaen vuosittain. Jatkotutkinnon suorittaneille on tehty vastaavia kyselyjä vuodesta 1996 alkaen. Lisäksi kandidaatiksi valmistuneiden työelämään sijoittumista koskevia aineistoja on arkistoitu vuoden 2010 kandidaateista alkaen. Tietoarkistoon on arkistoitu aineistoja vuosilta 1994-2016 sekä 2021-2022. Sarjan arkistointi on päättynyt.

Jokaisessa aineistossa on useita nykyiseen työtilanteeseen, työnantajaan ja työnhakuun liittyviä kysymyksiä. Muita aihepiirejä ovat esimerkiksi työllistymisvaikeudet sekä työssä tarvittavat tiedot ja taidot. Taustatietoina ovat mm. vastaajan sukupuoli, tutkinto-ohjelma ja tiedekunta. Kyselyiden toteuttamisesta vastaa Tampereen yliopiston opiskelijapalvelut.

Sisäministeriön pelastusosasto selvittää Pelastusasenteet-tutkimuksessa suomalaisten käsityksiä ja tietoja pelastustoimesta. Pelastusasenteet-tutkimuksen tavoitteena on kerätä säännöllisin väliajoin tietoa suomalaisten turvallisuuskäsityksistä, varautumisen tasosta ja pelastusalan tiedottamisen tehokkuudesta. Tutkimuksen käytännön toteutuksesta on vastannut TNS Gallup (Kantar TNS). Tutkimusaineisto on kerätty käyntihaastatteluilla, ja se edustaa Suomen 15 vuotta täyttänyttä väestöä, pois lukien Ahvenanmaalla asuvat. Haastateltavia kussakin tutkimuksessa on ollut hieman yli tuhat. Tietoarkistoon on tallennettu aineistoja vuosilta 2005, 2007, 2011 ja 2014.

KuntaSuomi 2004 -tutkimusohjelma oli Kuntaliiton, yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteinen tutkimuskokonaisuus, jossa analysoitiin kuntien kehitystä ajanjaksolla 1995-2004. Ohjelmassa oli mukana 47 kuntaa, jotka edustivat mahdollisimman hyvin suomalaista kuntakenttää. Tutkimusohjelman rahoituksesta vastasivat tutkimukseen osallistuneet kunnat yhdessä Kuntaliiton kanssa.

Tutkimusohjelma jakaantui 14 tutkimusmoduuliin. Useimpien moduulien tieto kerättiin kirjekyselyillä. Tiedot ovat yhdistettävissä toisiinsa (horisontaalisuus). Tiedot voi yhdistää myös aikasarjoittain (vertikaalisuus).

Liikuntatutkimuksilla kartoitettiin vuosina 1994-2010 suomalaisten liikuntatottumuksia ja liikunnan trendejä. Ne on toteutettu erikseen 3-18-vuotiaille lapsille ja nuorille sekä 19-65-vuotiaalle aikuisväestölle. Tutkimuksilla on mm. selvitetty, missä määrin suomalaiset harrastavat liikuntaa, urheilua tai kuntoilua sekä keiden kaikkien tahojen kanssa ja kuinka usein liikuntaa harrastetaan. Lisäksi tutkimukset kartoittavat urheiluseuratoimintaan ja liikunnan vapaaehtoistoimintaan liittyviä asioita ja osallistumista liikuntalajien joukko- ja massatapahtumiin, kilpailuihin ja turnauksiin. Näiltä osin tutkimusten näkökulma laajenee eri lajien harrastamisesta liikunnan kansalaistoimintaan.

Liikuntatutkimusten aineistot on kerätty ympäri vuoden niin, että eri urheilulajit ovat asettuneet tasaveroiseen asemaan vuodenaikojen suhteen. Tutkimukset ovat teettäneet mm. Suomen Liikunta ja Urheilu (SLU) ja Nuori Suomi, ja aineistonkeruun on toteuttanut Suomen Gallup. Tutkimukset on tehty yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Tietoarkistoon on arkistoitu aineistoja vuosilta 2001–2002 ja 2005–2006.

Lapsiuhritutkimukset-sarjan aineistoissa kohteena ovat lapset ja heidän väkivaltakokemuksensa. Näitä kokemuksia on kartoitettu vuodesta 1988 lähtien. Tutkimuksissa selvitetään laajasti valtakunnan tasolla 6- ja 9-luokkalaisten lasten kokemuksia väkivallanteon sekä uhrina että seuraajana olemista. Tietoarkistoon on tallennettu aineistoja vuosilta 1988, 2008, 2013 ja 2022.

Kansalliset eduskuntavaalitutkimukset ovat vaalien jälkeen kerättäviä, äänioikeutettuihin kohdistuvia, laajoja kyselytutkimuksia. Tutkimusaineistoja on kerätty säännöllisesti vuoden 2003 vaalien jälkeen vaalitutkimuskonsortion toimesta. Lisätietoa vaaleihin liittyvistä tutkimuksista löytyy Suomen kansallisen vaalitutkimuskonsortion verkkosivuilta.

Aineistot mahdollistavat kansalaismielipiteen yksityiskohtaisen empiirisen tarkastelun ja demokratian kannalta keskeisten muutosten seurannan. Kussakin aineistossa on mukana pysyviä teemoja, joita on samoilla kysymyksillä seurattu sarjan aiemmissa tutkimuksissa. Lisäksi mukana on vaihtuvia ajankohtaisia aihepiirejä.

Kyselyjen teemoja ovat mm. poliittinen osallistuminen, poliittiset asenteet, puolueiden kannatus, ehdokas- ja puoluevalinta, äänestysaktiivisuus, edustusperiaatteet, vaalikampanja ja vaalirahoitus. Tutkimuksia ovat rahoittaneet mm. oikeusministeriö ja opetusministeriö.

Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) vuonna 1992 aloittamassa tutkimussarjassa seurataan suomalaisten integraatioajattelun muutoksia. Tutkimuksissa on selvitetty suomalaisten mielipiteitä maamme EU-jäsenyydestä, Euroopan unionin tulevaisuudesta ja laajentumisesta, Euroopan talous- ja rahapolitiikasta, EMU:sta, europarlamentista, maamme turvallisuuspolitiikasta, EU-tuista ja Euroopan yhdentymisestä yleensä. Tutkimuksissa on kartoitettu myös kansalaisten tyytyväisyyttä EU-tiedottamiseen sekä hallituksen ja eduskunnan tapaan hoitaa EU-asioita.

2000-luvulla tutkimussarjan aihepiiriä laajennettiin kattamaan kansalaisten näkemyksiä kansainvälisistä kysymyksistä yleensä. Tutkimukset on toteuttanut EVAn toimeksiannosta yleensä Yhdyskuntatutkimus. EVA luopui jaosta kansallisiin ja EU-asennetutkimuksiin vuonna 2013. Tutustu myös EVAn Arvo- ja asennetutkimukset-sarjaan. Lisätietoja asennetutkimuksista saa EVAn Arvopankista.

Kansalaisturvallisuuskyselyt kartoittavat Suomen kansalaisten näkemyksiä ja mielipiteitä turvallisuudesta. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEKin kyselyt toteutetaan puhelinhaastatteluina 18 - 79 -vuotiaille äidinkielenään suomea puhuville mannersuomalaisille. Kyselyissä kerätään tietoja muun muassa kansalaisten varautumisesta erilaisiin yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja vaarantaviin uhkiin ja häiriötilanteisiin. Lisäksi selvitetään kansalaisten näkemyksiä yhteiskunnan turvallisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen liittyen kysymällä tasa-arvoisesta kohtelusta sekä turvallisuus- ja turvattomuustekijöistä. Ensimmäinen sarjan aineisto on kerätty vuonna 2015. Tämän jälkeen tutkimus on toteutettu joka toinen vuosi osittain samansisältöisenä.

Alkoholijuomien tilastoimaton kulutus -kyselyissä kartoitetaan, kuinka paljon suomalaiset kuluttavat kotivalmisteisia, salakuljetettuja ja ulkomailta tuotuja alkoholijuomia sekä spriitä. Aluksi kyselyjä teki Alkoholipoliittinen tutkimuslaitos, joka siirtyi Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskukseen STAKESiin (nyk. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL) vuonna 1996. Alkoholijuomien tilastoimaton kulutus -aineistoja on arkistoitu vuosilta 1995-2002.

Tieteellisten kirjastojen yhteistilastoaineisto -sarja sisältää ensisijaisesti Suomen korkeakoulukirjastojen toimintaa kuvaavat vuositilastot 2002-2020. Yhteistilasto antaa kokonaiskuvan Suomen korkeakoulukirjastojen voimavaroista, kokoelmista ja palveluista. Tilastot perustuvat kansainväliseen kirjastotilastostandardiin ISO 2789.

Aineistot sisältävät tiedot Kansalliskirjastosta, yliopistokirjastoista ja ammattikorkeakoulukirjastoista. Lisäksi tilastoja on muutamasta erikoiskirjastoista joiltakin vuosilta. Kukin kirjasto vastasi omien tietojensa keruusta. Kansalliskirjasto vastasi Suomen tieteellisten kirjastojen tilastotietokannan ylläpidosta ja kehittämisestä sekä tiedonkeruun ohjeistamisesta ja tietojen tarkistuksista. Kansalliskirjasto ylläpiti Tieteellisten kirjastojen tilastotietokanta 2002-2020 -aikasarjaa verkossa vuoteen 2021 asti.

Tampereen terveys- ja sosiaalikyselyt ovat Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveystoimen ja UKK-instituutin yhteistutkimuksia tamperelaisväestön terveydentilasta ja sosiaali- ja terveyspalvelujen käytöstä. Kyselyitä tehtiin kolmen vuoden välein vuosina 1990-2008. Tietoarkistoon on arkistoitu aineistoja vuodesta 1996 alkaen. Kyselyiden toteutus ja suuri osa kysymyksistä on säilytetty samanlaisina, mikä mahdollistaa tulosten vertailun ajankohdasta toiseen.

Nyyti ry:n kysely kartoittaa uusien korkeakouluopiskelijoiden tuntemuksia ja kokemuksia opintojen ja uuden elämänvaiheen alkumetreillä. Aihealueina ovat mm. asuinpaikkakunnan muutos, asuminen opiskelupaikkakunnalla, opintojen aloittamiseen saatava tuki sekä tutor- ja opiskelijajärjestöjen toiminta. Kyselyissä selvitetään myös suhtautumista alkoholin käyttöön opiskelijaelämässä. Sarjan aineistoja kerättiin vuosina 2011-2015.

Suomalaisten arvot ja arkielämä -sarja koostuu vertailukelpoisin menetelmin kerätyistä tutkimusaineistoista, joiden avulla voidaan muodostaa suomalaista arvomaailmaa ja sen muutoksia tarkasteleva pitkä aikasarja. Tutkimushanke käynnistyi Martti Puohiniemen väitöskirjatyöstä 1990-1995. Aineistosarjan perustana on Shalom H. Schwartzin arvoteoria ja sarjan aineistot sisältävät Schwartzin Value Survey -arvomittarin (SVS).

Arvomittarin lisäksi aineistoissa on kartoitettu vaihtelevin, ajankohtaisin teemoin esimerkiksi suomalaisten kulutuskäyttäytymistä, mediankäyttöä, harrastuksia, vapaa-aikaa, työmotivaatioita, suhtautumista mainontaan, ruokailutapoja, ympäristöasioita, digitalisaation etenemistä, viihde-elektroniikan, internetin ja matkapuhelinten käyttöä sekä kansainvälistymistä. Aineistojen avulla voidaan yhdistää suomalaisten arvot ja arvomuutokset sekä yhteiskunnallisiin trendeihin että arkielämän ilmiöihin ja kulutuskäyttäytymiseen. Vuosina 1999-2005 tutkimuksella oli seitsemän asiakasta: Liikenneturva, Kuntien eläkevakuutus, Sanoma Media Finland, Sinebrychoff, Suomen Punainen Risti, Veho ja Yleisradio. Tutkimuksia ovat rahoittaneet mm. Suomen Akatemia, Koneen säätiö ja Limor Oy. Aineistot on pääosin kerännyt TNS Gallup (nykyisin Kantar TNS). Tietoarkistoon on tallennettu aineistoja vuodesta 1991.

Julkisen alan työhyvinvointi -sarjan kyselyaineistot kartoittavat julkisen alan työntekijöiden työoloja ja työhyvinvointia Suomessa. Julkisen alan työhyvinvointi -tutkimus on jatkoa Kuntatyöntekijöiden työhyvinvointi -tutkimukselle, joita on toteutettu vuosina 2008-2012. Vastaajajoukkoon kuuluu kunta-alan, valtion virastojen ja kirkon alan eri ammattialojen työntekijöitä. Kysely toteutetaan joka toisena vuonna eläkevakuuttaja Kevan toimesta. Ensimmäinen aineisto on kerätty vuonna 2014.

Kyselyissä kerätään tietoa julkisen alan työntekijöiden työhyvinvoinnista, työn kuormittavuudesta, esihenkilötyöstä ja työprosesseista. Kiinnostuksen kohteina ovat myös työyhteisöjen toimivuus, kehittämismyönteisyys sekä koettu väkivalta, epäasiallinen kohtelu ja tasa-arvo. Suurin osa sisällöstä on pysynyt samana koko keruuajan. Kyselyt mahdollistavat kohderyhmän työolojen muutosten seuraamisen.

Seurakuntien työntekijäkyselyt tarkastelevat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon työntekijöiden arvoja ja asenteita sekä mielipiteitä kirkon toiminnasta. Eri vuosina vaihdelleita teemoja ovat olleet muun muassa seurakunnan toimintamuodot ja -kulttuuri, kirkolliset toimitukset ja työntekijöiden uskonnollisuus. Kyselyissä on käsitelty myös tasa-arvoa, ilmastonmuutosta ja muita ajankohtaisia kysymyksiä. Aineiston keräämisestä vastaa Kirkon tutkimuskeskus. Tietoarkistoon on arkistoitu aineistoja vuodesta 2002.

Suomalaisten energia-asenteita kartoittava tutkimussarja käynnistyi Tampereen yliopistossa Imatran Voiman rahoituksella vuonna 1983. Tutkimussarjan kerran vuodessa tehdyillä kirjekyselyillä selvitettiin ja seurattiin suomalaisten suhtautumista energiapoliittisiin kysymyksiin. Vertailukelpoiset aineistot mahdollistavat suomalaisten energia-asioita koskevien käsitysten, kannanottojen, mielipiteiden, uskomusten, arvostusten, asenteiden ja tietojen yksityiskohtaisen empiirisen analyysin ja systemaattisen seurannan vuodesta 1983 vuoteen 2011 asti.

Energia-asennetutkimukset on toteuttanut Yhdyskuntatutkimus ja toimeksiantajina ovat olleet Fortum (vuoteen 1998 asti Imatran Voima) ja Teollisuuden Voima. Tutkimustuloksista on vuodesta 2004 alkaen tiedottanut Energiateollisuus (ET). Sarjan aineistojen keruu tässä laajuudessa on päättynyt. Samoja aihealueita tarkastellaan Energia-asenteet -sarjan aineistoissa.

Kelan ja Turun yliopiston sosiaalipolitiikan laitoksen yhteisessä tutkimushankkeessa kartoitettiin 18 - 74-vuotiaiden suomalaisten kokemuksia ja mielipiteitä hyvinvoinnista, sosiaalipolitiikasta ja sosiaaliturvasta. Tutkimuksissa on selvitetty vastaajien pääasiallista toimintaa (työssä, työttömänä, eläkkeellä jne.), työmarkkina-asemaa, työttömyyskokemuksia, terveydentilaa, asumistilannetta, saatuja sosiaalietuuksia ja tulonsiirtoja, toimeentuloa sekä yleensä elintasoa.

Suurelta osin vertailukelpoisissa tutkimuksissa on tarkasteltu myös suomalaisten sosiaalisia suhteita, elämäntapahtumia ja elämänhallintaa kokonaisuutena. Tietoarkistoon on tallennettu aineistoja vuosilta 1995, 1996, 1998 ja 2000.

Vapaaehtoistoimintaa Suomessa tarkasteleva tutkimussarja selvittää, kuinka paljon ja millaista vapaaehtoistyötä 15 vuotta täyttäneet tekevät. Aineistot on kerännyt Taloustutkimus henkilökohtaisina käyntihaastatteluina vuosina 2010, 2015 ja 2018. Toimeksiantajia ovat olleet Kansalaisareenan lisäksi Kirkkohallitus, HelsinkiMissio ja Opintokeskus Sivis.

Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen STAKESin (nyk. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL) tuottamissa ja Suomen Gallupin toteuttamissa haastatteluissa on kartoitettu väestön suhtautumista yhteiskunnan alkoholinkulutusta rajoittaviin toimenpiteisiin. Tutkimuksissa on selvitetty muun muassa eri juomaryhmiin kuuluvien alkoholijuomien sopivinta myyntitapaa. Aika ajoin väestöä on myös pyydetty ottamaan kantaa myynnin ikärajoihin ja alkoholin mainontaan. Aineistoja on arkistoitu vuosilta 1996-2004.

Tutkimussarja on osa eTampere-ohjelman (2001-2005) Infocity-hanketta. Hanke tähtäsi Tampereen kaupungin verkkopalvelujen rakentamisen, saatavuuden ja käytön tehostamiseen. Infocity-tutkimuksissa kartoitetettiin tamperelaisten tietotekniikan, Internetin ja kaupungin verkkopalvelujen käyttöä. 15-74-vuotiaille kaupunkilaisille suunnatut kyselytutkimukset toteutti Taloustutkimus vuosina 2000-2005 .

Kirjastosektoreiden yhteinen, kansallinen käyttäjäkysely kerää tietoa kirjastopalvelujen käytöstä, asiakastyytyväisyydestä ja vaikuttavuudesta. Kyselyitä on kerätty yleisten kirjastojen sekä korkeakoulu- ja erikoiskirjastojen asiakkailta riippuen keruuvuodesta. Verkkokyselyn rakenne ja sisältö on suunniteltu yhteistyössä kirjastoverkon edustajien kanssa. Kysely mahdollistaa vertailun sekä kirjastosektorien sisällä että välillä. Vertailemalla tuloksia aiempiin kyselyihin saadaan tietoa asiakastyytyväisyyden ja kirjastojen käyttötapojen kehitystrendeistä. Yhteisen kyselyn puitteissa kirjastot voivat myös jakaa ja vahvistaa kyselydatan tulkintaan ja hyödyntämiseen liittyvää osaamistaan. Tietoarkistoon on tallennettu aineistoja vuosilta 2008, 2010, 2013 ja 2018.

Päätöksentekolaboratorioiden kokeet ja kyselytutkimukset -sarja koostuu erilaisista kyselyillä ja päätöksentekolaboratorioissa kerätyistä aineistoista, joissa tarkastellaan yksilöiden ja pienryhmien päätöksentekoa ja arviointia muun muassa kokeellisissa pelitilanteissa.

Tutkittavat on poimittu eri vastaajapaneeleista, esimerkiksi Turun yliopiston päätöksentekolaboratorio PCRClabin ja Tampereen yliopiston päätöksentekolaboratorio DMLabin osallistujatietokannoista. PCRClab ja DMLab ovat osa Suomen Akatemian rahoittamaa kansallista yleisen mielipiteen mittaamisen infrastruktuuria (Finnish Research Infrastructure for Public Opinion, FIRIPO). Ensimmäinen Tietoarkistoon tallennettu päätöksentekosarjan aineisto on kerätty vuonna 2016.

Sarjaan kuuluvat aineistot piirtävät kuvaa matkapuhelinilmiön synnystä ja kehityksestä suomalaisnuorten, lasten ja perheiden keskuudessa. Sarja sisältää yhteensä yli kymmenen tuhatta sivua vaihtelevan mittaisia haastattelulitteraatteja. Haastateltavina on esimerkiksi perheitä, nuoria, myöhäisnuoria, seurustelevia nuoria sekä opettajia. Tutkimusten polttopisteessä olleiden matkapuhelinten käyttöön liittyvien kysymysten lisäksi, on haastatteluihin tallentunut läpileikkaus vuosituhannen vaihteen suomalaisen perheiden, lasten ja nuorten arkeen.

Aineistonkeruu aloitettiin vuonna 1997 Nokia Mobile Phonesin ja Telecom Finlandin rahoittamalla suomalaisten lasten ja nuorten matkaviestintää lähinnä perhekontekstissa tutkineella pilottiprojektilla, jota seurasivat Tekesin Tietoliikenteellä maailmalle (TLX) -ohjelmaan kuuluneet 1998-1999 Mobile Phone Culture of Children and Youth in Finland ja vuonna 2000 Everyday Life and Mobile Communication of the Finnish Youth and Families with Children -projektit. Vuonna 2002 tutkimusta jatkettiin Nokia Mobile Phonesin, Sonera Mobile Operationsin ja Tietoyhteiskuntainstituutin (ISI:n) rahoituksella. Tampereen yliopiston Tietoyhteiskunnan tutkimuskeskus (INSOC) toteutti vuonna 2001 yhdessä Nokia Mobile Phonesin ja Sonera Mobile Operationsin kanssa tutkimusprojektin Wireless Kids - International Research on Mobile Cultures of Adolescents, jonka tavoitteena oli tutkia alle 13-vuotiaiden lasten ja 13-18-vuotiaiden nuorten matkaviestintää mediaetnografisin menetelmin neljässä eri maassa.

Uskonto ja uskonnollisuus Venäjällä on tutkimussarja, jota on tehty Suomen Akatemian ja Venäjän tiedeakatemian yhteisenä hankkeena. Venäjällä käytännön toteutuksesta on vastannut Institut sravnitel'nyh social'nyh issledovanij (Vertailevan sosiaalitutkimuksen instituutti), Suomessa tutkimus on toteutettu Kirkon tutkimuskeskuksessa. Tutkimusta on tehty vuosina 1991, 1993, 1996 ja 1999.

Lasten mediabarometri -kyselyjen avulla on kerätty kansallisesti edustavaa aineistoa eri-ikäisten lasten median käytöstä ja mediasuhteesta. Kyselyjä on toteutettu vuosina 2010-2013. Keruuvuodesta riippuen kohderyhmänä ovat olleet muun muassa 0 - 8-vuotiaat, 7 - 11-vuotiaat ja 10 - 12-vuotiaat lapset. Kyselyyn ovat vastanneet joko lapset itse tai heidän vanhempansa kyselyn vuosittaisesta kohderyhmästä riippuen. Kyselyissä on painotettu vuosittain eri teemoja, joihin kuuluvat muun muassa sukupuolen merkitys median käytössä sekä median käytön muotoutuminen perheen sisäisessä vuorovaikutuksessa. Median käyttöä on kartoitettu erilaisten mediaryhmien, kuten kuvaohjelmien, internetin, radion ja musiikin sekä kirjojen, sarjakuvien ja lehtien käyttötapoihin syventyen. Lisäksi mediaan liittyen on kysytty kännykän käytöstä ja erilaisten digitaalisten pelien pelaamisesta. Opetus- ja kulttuuriministeriö on rahoittanut Lasten mediabarometri -tutkimusta.

Vapaa-ajattelijain liitto on kerännyt eduskuntavaaliehdokkaiden mielipiteitä vuodesta 2007 alkaen vaalikoneella internet-sivuillaan. Vaalikone on ollut avoinna aina eduskuntavaalien aikaan. Eduskuntavaaleissa ehdolla olevat henkilöt ovat pystyneet tallentamaan vaalikoneeseen vastauksensa kysymyksiin, joita sivuston käyttäjät ovat voineet hakea ja tarkastella haluamillaan rajauksilla. Sarjan aineistoista löytyvät niin ehdokkaiden kuin vaalikoneen käyttäjien tallennetut valinnat näihin mielipidekysymyksiin. Vaalikoneessa teemoina ovat olleet muun muassa uskonnon asema peruskoulussa sekä kirkon yhteiskunnallinen asema muun muassa veron keruuseen ja hautaustoimen järjestämiseen liittyen.

Tampereen yliopiston opiskelijakyselyitä on toteutettu vuodesta 2004 lähtien vuosittain. Tietoarkistoon on arkistoitu aineistoja vuosilta 2004-2015 sekä 2021-2023. Sarjan arkistointi on päättynyt. Kyselyjen avulla seurataan opiskelijoiden opintojen edistymistä, tyytyväisyyttä opintoihin sekä opintojen ongelmakohtia. Kyselyt ovat myös osa yliopiston koulutuksen kehittämistä ja laadunvarmistusta. Vastaajina ovat Tampereen yliopiston opiskelijat eri vuosikursseilta.

Kyselyt sisältävät vuosittain toistuvia sekä vaihtuvia ajankohtaisia osioita. Kyselyissä selvitetään esimerkiksi opiskelijoiden kiinnittymistä yliopistoon, opintojen käynnistymistä sekä näitä prosesseja tukeneita tai haitanneita tekijöitä. Muita aihepiirejä ovat opintojen sujuvuus, työssäkäynti, opintojen päättyminen sekä tulevaisuuden suunnitelmat. Internet-kyselyiden toteuttamisesta vastaa Tampereen yliopiston opiskelijapalvelut.

Puolueiden ajankohtaistutkimukset kuuluvat nk. puolueiden yhteistutkimusten sarjaan. Puolueiden yhteistutkimusten toimeksiantajina ovat olleet suurimmat eduskuntapuolueet ja vaalivuosina tutkimuksilla on ollut myös muita rahoittajia. Tutkimuksien suunnittelijoina olivat vuoteen 1988 saakka Suomen Gallup (sittemmin nimeltään TNS Gallup ja Kantar TNS) ja Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin laitos yhteistyössä puolueiden kanssa. Tämän jälkeen tutkimusten suunnittelusta on vastannut Suomen Gallup yhdessä aineistonkeruuta rahoittaneiden puolueiden kanssa.

Vuosina 1973-1990 ajankohtaistutkimuksia on tehty käyntikyselyinä vuosittain lukuun ottamatta vuosia 1985 ja 1989. Aineistot on koottu pääosin strukturoidulla kyselylomakkeella, 1000-2000 haastattelua/tutkimus. Vuodesta 1991 alkaen tutkimukset on tehty GallupKanavalla kotitalouksiin asennetuin mikrotietokonein ja Internet-päättein.

Kaikissa tutkimuksissa on selvitetty väestön äänestyskäyttäytymistä, huolenaiheita, mielipiteitä hallituksesta ja puolueista sekä suhtautumista valtakunnallisiin poliittisiin kysymyksiin. Usein on tiedusteltu myös taloudellista tilannetta koskevia odotuksia, puheenjohtajan merkitystä puolueelle, vastaajan osallistumista poliittiseen toimintaan ja mielipiteitä kunnallispolitiikasta. Taustatietoina on kysytty yleensä vastaajan ja perheen päähenkilön sosiaaliryhmää, päähenkilön elinkeinoa, vastaajan koulutusta, ikää, äidinkieltä, sukupuolta, jäsenyyttä puoluejärjestöissä, puoluekantaa, jäsenyyttä työmarkkinajärjestöissä ja perheen vuosituloja. Lisäksi aineistot sisältävät alueellisia muuttujia. Aineistosarja mahdollistaa lukuisia aikavertailuja, joskaan muuttujat eivät ole aina täysin vertailukelpoisia. Tietoarkistoon on arkistoitu aineistoja vuosilta 1973-2005.

Tämä on aineistosarja Helsingin kaupungin nuorisotoimen Hyvä vapaa-aika -kehittämis- ja tutkimushankkeen tuloksista. Hyvä vapaa-aika -hanke on yksi nuorten syrjäytymistä ehkäisevistä Helsingin kaupunginvaltuuston rahoittamista kärkihankkeista. Tutkimukseen osallistui 12 yläkoululuokkaa, eli noin 170 iältään 13-16-vuotiasta nuorta vuosina 2013-2017. Hanke toteutettiin Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksessa, yhteistyössä opetusviraston ja tietokeskuksen kanssa. Samat nuoret olivat hankkeessa seitsemännen luokkansa alusta peruskoulun päättymisen jälkeisen syksyn loppuun asti.

Kyselyissä kartoitettiin helsinkiläisten nuorten omia käsityksiä, toiveita ja kokemuksia vapaa-ajastaan, hyvinvoinnistaan, ihmissuhteistaan, ja siinä oli muun muassa aakkostettu lista harrastuksista, joita heillä jo oli tai joita he mahdollisesti haluaisivat joskus aloittaa tai kokeilla.

Hankkeen tavoitteena oli, että jokaisella nuorella olisi jokin mielekäs harrastus tai niin sanottu oma juttu vapaa-ajallaan. Nuorisotyöntekijät ohjasivat nuoret muun muassa liikunnan, seikkailutoiminnan, pelaamisen, kulttuurin, retkien ja muun yhdessä olon pariin. Toiminnat toteutettiin sekä yksilöllisesti että ryhmissä. Hankkeen tutkimustavoitteena oli saada tietoa siitä, miten hankkeen toimintojen ansiosta nuorten onnellisuus ja koettu terveys nousevat; koulussa viihtyminen ja oppiaineissa menestyminen paranevat; ystävyyssuhteet syvenevät ja lisääntyvät; suhteet perheeseen paranevat, ja jokaiselle nuorelle löytyy elämäniloa tuottava oma juttu.

Varsinainen tutkimusaineistojen keruu alkoi syyskuussa 2013, kun nuoret olivat käyneet yläastetta kuukauden. Seitsemännen luokan alusta alkaen kaikki oppilaat, myös vertailuluokissa, vastasivat vuosittain internet-kyselyyn. Kaikille yhteisiä nettikyselyitä teetettiin kuusi kertaa, yksi kysely lukukaudessa. Kysely tehtiin sekä syys- että kevätlukukausien aikana, koska tarkoituksena oli saada tietoa nuorten suosimista kesä- ja talviharrastuksista. Sarja sisältää myös nuoriso-ohjaajien päiväkirjoja hankkeen ajalta sekä ohjaajien ja opettajien haastatteluja.

Mökkibarometreissä kartoitetaan vapaa-ajan asuntojen käytön ja mökkeilyn kehitystä Suomessa. Mökkibarometri on maa- ja metsätalousministeriön saaristoasiain neuvottelukunnan vuonna 2003 luoma seurantajärjestelmä. Aineistot sisältävät vapaa-ajan asunnon eli mökin omistajille kohdistetun lomakekyselyn, jolla selvitetään muun muassa vapaa-ajan asunnolla vietettävän ajan määrää, etätyön tekoa ja työssäkäyntiä mökiltä, rahan- ja palvelujen käyttöä sekä vapaa-ajan asunnon varustetasoa ja vesi- ja jätehuoltoa.

Kunta-alan työolobarometrit on kerätty osana työ- ja elinkeinoministeriön teettämiä Työolobarometrejä, jotka kattavat kaikkien alojen palkansaajat. Kunta-alan työolobarometrit sisältävät kunta-alalla työskentelevien lisäotoksen. Työturvallisuuskeskuksen kuntaryhmän toimeksiannosta laajennetussa otoksessa on haastateltu useita satoja kunta-alalla työskenteleviä henkilöitä. Kunta-alan työolobarometreja on kerätty vuosina 1994-2011.

Työolobarometrien tarkoituksena on suomalaisen työelämän laadun muutosten seuraaminen työntekijöiden näkökulmasta. Tutkimusten aihealueina ovat mm. työllisyys ja talous, henkilöstömäärät, työn organisointi ja joustavuus sekä työpaikan ilmapiiri. Suuri osa sisällöstä on pysynyt samana koko keruuajan. Kunta-alan työolobarometrit mahdollistavat koko kunta-alan ja sen neljän päätoimialan työolojen muutosten seuraamisen. Kunta-alan työolobarometrien ja Työolobarometrien tiedot on kerätty samalla kyselylomakkeella Tilastokeskuksen työvoimatutkimusten yhteydessä aluksi puhelinhaastatteluina ja sittemmin tietokoneavusteisina puhelinhaastatteluina.

Turun yliopiston sosiaalipolitiikan oppiaineessa vuodesta 1995 alkaen viiden vuoden välein kerätty postikyselyaineisto. Sen keskeisin idea oli toistaa muun muassa Englannissa ja Ruotsissa toteutetut kyselyt, joiden tavoitteena oli selvittää väestön käsitys köyhyydestä ja tutkia tältä pohjalta köyhyyden laajuutta ja kuvaa. Aineistoilla voidaan tutkia väestön mielipiteitä välttämättömyyksistä, deprivaatiota arkielämän eri ulottuvuuksilla, työmarkkina-asemaa ja -historiaa, lapsuudenkodin sosiaalista asemaa, subjektiivista hyvinvointia, asennoitumista hyvinvointivaltioon ja sosiaaliavustuksensaajiin.

Kansallinen elektroninen kirjasto (FinELib) toteutti vuosina 1998-2011 suomalaisille yliopistoille, ammattikorkeakouluille, tutkimuslaitoksille ja yleisille kirjastoille suunnattuja käyttäjäkyselyjä. Verkkokyselyillä on selvitetty millaisia elektronisia aineistoja ja julkaisuja opiskelijat, tutkijat ja muut kirjastojen asiakkaat tarvitsevat ja miten he käyttävät e-aineistoja. Lisäksi on pyydetty palautetta tarjolla olevista e-aineistoista sekä kartoitettu palvelujen kehittämisideoita.

European Social Survey, ESS, on joka toinen vuosi koottava yli 30 maan kansainvälinen kyselytutkimus. ESS:n ensimmäinen kierros toteutettiin vuosina 2002/2003. Kaikilla osallistujamailla on velvollisuus osallistua ESS ERICin yhteisten kustannusten rahoitukseen. Lisäksi osallistujamaat vastaavat kansallisesta toteutuksesta ja rahoituksesta.

Hankkeen aineistot koostuvat joka kierroksella koottavasta ydinmoduulista, kahdesta tai useammasta vaihtuvasta moduulista sekä lisälomakkeilla kerätyistä osioista. Tutkimusten avulla on mahdollista seurata mielipiteiden ja elämäntilanteiden muutosta ja jatkuvuutta useilla eri aihe-alueilla. Samanlaisina toistettavat kysymykset koskevat muun muassa tiedotusvälineitä ja luottamusta, poliittisia mielipiteitä ja osallistumista, hallintoa ja tehokkuutta, moraalisia, poliittisia ja sosiaalisia arvoja, sosiaalista syrjintää ja ulossulkemista, kansallista, etnistä ja uskonnollista sitoutuneisuutta, hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta, sosiaalisia verkostoja sekä väestöllisiä ja sosiaalis-taloudellisia tekijöitä.

Tietoarkistoon tallennettiin suomenkielisiä Suomen aineistoja vuosilta 2002-2016. Lisätietoja hankkeesta saa Tietoarkiston ESS-sivulta ja ESS:n kotisivulta.

Kunnallisalan kehittämissäätiön Ilmapuntari-aineistoja on kerätty vuosittain vuodesta 1992 alkaen. Kohderyhminä ovat yleensä olleet kuntalaiset, kunnanjohtajat ja kunnanhallitusten puheenjohtajat. Aineistot mahdollistavat asukkaiden mielipiteiden vertailun kunnanjohtajien ja kunnanhallitusten puheenjohtajien mielipiteisiin. Tutkimusten aihealueina ovat mm. kunnallinen demokratia ja itsehallinto, kuntien tehtävät ja talous sekä kunnan tehtävien ja palveluiden taso ja niiden kehittämistarpeet. Kunnallisjohto on lisäksi arvioinut mm. yhteistyötä eri tahojen kanssa, valtionohjauksen nykytilaa ja kehitysnäkymiä sekä ottanut kantaa valtion tiedonkeruuseen kunnilta. Tietoarkistoon on tallennettu aineistoja vuosilta 1992-2010.

Kevan Työkyvyn strateginen johtaminen ja työterveysyhteistyö -sarjan aineistot kartoittavat miten julkisen alan organisaatioiden henkilöstön työkykyä ja työuria voidaan tukea johtamisen keinoin sekä yhteistyössä työterveyden kanssa. Ensimmäinen aineisto on kerätty vuonna 2015. Vastaajajoukkoon kuuluu vuodesta 2018 alkaen koko julkinen sektori, eli kunta-alan, kirkon ja valtion organisaatiot. Vuoden 2015 aineistossa vastaajajoukko kattaa kunta-alan.

Kyselyissä kerätään tietoa julkisen alan organisaatioiden henkilöstöstrategioista ja henkilöstöjohtamiseen liittyvistä tavoitteista. Kyselyissä ollaan kiinnostuneita myös työkyvyn ja työuran tukemisen toimenpiteistä ja siitä, miten mahdollisuudet työurien tukemiseksi tunnetaan ja miten työkykyä tukevat prosessit toimivat. Lisäksi kiinnostuksen kohteena on yhteistyö työterveyshuollon kanssa. Tietoarkistoon on tallennettu sarjan henkilöstöjohdon tutkimusaineistoja.

Yhteiskunnalliset erot nyky-Venäjällä -sarja tutkii venäläisten työikäisten ihmisten työelämää, hyvinvointia, yhteiskunnallisia asenteita ja toimintaa. Sarjan aineistot on kerätty vuosina 1990, 1998, 2006 ja 2015. Lisäksi sarjaan kuuluu kokoelma-aineisto. Monet kysymykset ovat pysyneet suurin piirtein samoina, joskin sarjan ensimmäiset aineistot eroavat jonkin verran myöhemmistä. Kohdejoukkona sarjassa on yli 18-vuotiaat venäläiset.

Kirkon tutkimuskeskuksen toimeksiannosta kerätty Gallup Ecclesiastica -sarja tutkii koko suomalaisen aikuisväestön uskonnollisuutta, suhdetta kirkkoon sekä seurakunnalliseen toimintaan osallistumista neljän vuoden välein. Tietoarkistoon on arkistoitu sarjan tutkimukset vuodesta 1995 alkaen.

Kehitysyhteistyötutkimukset ovat ulkoministeriön teettämiä mielipidetiedusteluja, joissa on kartoitettu kehitysyhteistyön tiedontarvetta ja kansalaisten asennoitumista kehitysyhteistyöhön. Aineistot on kerännyt Taloustutkimus. Aineistoja on kerätty vuodesta 1997 alkaen.

Valtarakennetutkimuksissa käsitellään suomalaisen yhteiskunnan valtaeliittiä. Tutkimuksen vastaajat olivat seuraavilta yhteiskunnan eri sektoreilta: politiikka, hallinto, elinkeinoelämä, järjestöt, joukkotiedotus, tiede ja kulttuuri. Tutkimus kohdistuu sektoreiden johtaviin institutionaalisiin asemiin, rooleihin, eikä niissä toimiviin henkilöihin sinänsä. Tutkimuksen teemoja olivat muun muassa ura, kansainvälistyminen, vuorovaikutus, vaikuttaminen sekä lapsuuden ja nuoruuden koti.

Kandipalaute-kysely on valtakunnallinen opiskelijapalautekysely, jolla kerätään tietoa opiskelijoiden kokemuksista opiskella suomalaisissa yliopistoissa. Kyselyn kohderyhmänä ovat opiskelijat, joilla on suoritettuna kandidaatin tutkintoon kuuluvat tai vastaavat opinnot. Kyselyssä kartoitetaan opintojen sujuvuutta, tyytyväisyyttä yliopistoon, sosiaalista elämää sekä elämän osa-alueina yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia opinnoissa menestymisen tekijöinä. Kandipalaute-kyselyä on kerätty vuodesta 2013 lähtien. Kaikille vastaajille yhteisten kysymysten lisäksi yliopistot ovat voineet lisätä kyselyyn yliopistokohtaisia kysymyksiä. Kandipalautteen tilasto- ja indikaattoritietoja on saatavana opetushallinnon tilastopalvelu Vipusessa. Tietoarkistoon tallennettiin aineistoja vuosilta 2013-2017.

Kielibarometri kerättiin ensimmäistä kertaa vuonna 2004 ja siitä lähtien kyselytutkimuksella on seurattu kielipalveluiden toteutumista kaksikielisissä kunnissa. Kielibarometrien tarkoituksena on selvittää, mitä mieltä kielivähemmistön edustajat ovat kunnan ja valtion palveluiden saatavuudesta heidän omalla kielellään. Tutkimuksen toteuttaa Åbo Akademin tutkimusyksikkö Vaasassa yhteistyössä oikeusministeriön, Suomen Kuntaliiton ja Svenska kulturfonden kanssa.

Sarja sisältää Asiakaslähtöisyys nuorten aikuisten avohoidollisessa mielenterveyskuntoutuksessa - tutkimusprojektissa toteutetun laadullisen tapaustutkimuksen aineistoja. Tutkimuksen kohteena on avohoidollinen kuntoutusjakso vakavaa mielensairautta sairastaville nuorille aikuisille. Jakson kohderyhmänä ovat nuoret aikuiset, joilla sairaushistoria on melko lyhyt ja joiden kohdalla on tarpeen miettiä tarkoituksen mukaista kuntoutusmuotoa.

Kuntoutusjaksolle voidaan tulla esimerkiksi omasta kodista, vanhempien luota, tukiasumisesta, kuntoutuskodista tai sairaalasta. Osallistujien valikoituminen kuntoutusjaksolle tapahtuu yhteistyössä jaksolle hakeutuvan nuoren aikuisen, työntekijöiden sekä lähettävän hoitotahon ja kunnan edustajien kanssa.

Kuntoutusjaksolla on kolme perustehtävää 1) kehittää vakavaa psykoositasoista mielen sairautta sairastavan nuoren aikuisen toimintakyvyn ja hänelle soveltuvien kuntoutusmuotojen arviointia 2) kehittää arviointiin perustuvia kuntoutuskäytäntöjä sekä 3) luoda toimivaa yhteistoimintaa julkisen sektorin ja kolmannen sektorin välille.

Kuntoutusjakson viikko-ohjelma muodostuu ryhmistä, omaohjaajatapaamisista, kunkin asiakkaan suorittamista askareista sekä asiakkaan kuntoutussuunnitelma- ja hoitoneuvotteluista. Tärkeä osa jaksoa on kunkin osallistujan jakson jälkeisen kuntoutuspolun suunnittelu ja kuntoutumisen jatkoseuranta. Tämä edellyttää jakson työntekijöiltä (kuusi sosiaali- ja terveysalan ammattilaista) yhteistyösuhteiden luomista kuntien virkamiehiin, sosiaalityöntekijöihin, hoidosta vastaaviin lääkäreihin sekä toisiin kuntoutus- ja asumisyksiköihin. Jakson päätyttyä jokaiselle asiakkaalle on löydettävä seuraava paikka. Kuntoutusjakso ei voi tätä paikkaa yksin nuorelle aikuiselle järjestää, vaan se on sidoksissa kaikkiin muihin mielenterveyskuntoutuksen toimijoihin. Siten kuntoutusjakso on yhteistyön ja eteenpäin lähettämisen paikka ja palvelujärjestelmän risteysasema.

Tietoarkistoon on arkistoitu tutkimusprojektissa kerätty laadullinen aineisto, joka sisältää erilaiset vuorovaikutusaineistot. Osa on niin sanottuja "luonnollisia" aineistoja eli tutkimuksesta riippumatta tapahtuneita vuorovaikutustilanteita (palaverit), kun taas osa on tutkimusta varten järjestettyjä vuorovaikutustilanteita (haastattelut).

Suomalaisten hyvinvointi ja palvelut (HYPA) on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (aiemmin Stakes) vuonna 2004 alkanut paneelimuotoinen kyselytutkimus, jossa yhdistetään puhelin- ja käyntihaastatteluja, postikyselyjä ja rekisteriaineistoja. Tutkimus on tarkoitus toistaa pääsääntöisesti samansisältöisenä joka toinen vuosi. Tutkimuksen tavoitteena on tarjota ajan tasalla olevaa, luotettavaa ja kattavaa tutkimusaineistoa suomalaisten hyvinvoinnista ja hyvinvointipalveluiden käytöstä. HYPA-tutkimuksen on tarkoitus taata myös laajemmin suomalaisten hyvinvoinnin ja hyvinvointipalvelujen käytön pysyvä seuranta tavalla, joka hyödyttää sekä tutkimusta että yhteiskunnallista päätöksentekoa. Tietoarkistoon on tallennettu aineistoja vuosilta 2004, 2006, 2009 ja 2013.

Lasten oikeudet -sarjan aineistot kartoittavat YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen tuntemusta 15-79-vuotaiden suomalaisten keskuudessa. Ensimmäiset Tietoarkistoon tallennetut aineistot ovat vuosilta 2008-2010, jolloin aineiston tuottajana toimi Opetus- ja kulttuuriministeriö. Vuodesta 2017 alkaen aineistojen tuottamisesta on vastannut Lastensuojelun Keskusliitto. Aineistot on kerätty henkilökohtaisina haastatteluina Taloustutkimuksen Omnibus-tutkimuksissa.

Kyselyissä kerätään tietoa siitä, kuinka tunnettu YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen sisältö on. Lisäksi selvitetään näkemyksiä lasten ja nuorten kuulemisen ja osallistumisen toteutumisesta Suomessa. Vuoden 2017 aineistossa on kysytty lisäksi Lastensuojelun Keskusliiton tunnettuudesta.

Opiskelijatutkimukset ovat osa yhteiseurooppalaista Eurostudent-tutkimushanketta, jossa tarkastellaan ja verrataan eri maiden opiskelijoiden olosuhteita. Tutkimukset käsittelevät korkeakouluopiskelijoiden toimeentuloa ja opiskelua. Tutkimuskysymykset kartoittavat korkeakouluopiskelijoiden taustatietoja, opintoihin hakeutumista, taloudellista tilannetta ja ajankäyttöä sekä antavat tietoa opintojen etenemiseen vaikuttavista tekijöistä. Kysymykset käsittelevät myös opiskelijoiden kansainvälistä liikkuvuutta ja opiskelijoiden odotuksia tulevaisuuden suhteen sekä jatko-opintojen rahoitusta ja syitä jatko-opintoihin hakeutumiselle.