Maaseutubarometri on jatkoa Sitran vuosina 2009 ja 2011 toteuttamille Maamerkit-barometreille. Barometri selvittää kansalaisten, yrityspäättäjien, julkisen sektorin päättäjien, median sekä maaseutuasiantuntijoiden maaseutukäsitystä. Tavoitteena on myös löytää maaseudun uusia ilmiöitä ja mahdollisuuksia.
Barometri sisältää mm. seuraavia teemoja: hyvän elämän elementit, mielikuvat maaseudusta, oma maaseutusuhde, elinkeinot ja yrittäminen, yrittäjyys, maaseudun kehittäminen, maaseudun tulevaisuus sekä merkitys nyt ja tulevaisuudessa. Tietoarkistoon on tallennettu aineistoja vuosilta 2009-2013.
Suomen Gallup (TNS Gallup, Kantar) on kerännyt yleisten vaalien seurantatutkimusaineistoja GallupKanavan kotipäätekyselyinä. Hankkeesta ovat vastanneet Tom Moring ja Juhani Pehkonen. Tutkimuksia ovat rahoittaneet mm. Tom Moringin tutkimushankkeet ja TNS Gallup. Lisätietoa vaaleihin liittyvistä tutkimuksista löytyy Suomen kansallisen vaalitutkimuskonsortion sivuilta.
Seurantatutkimusten keskeisiä teemoja ovat olleet mm. äänestyskäyttäytyminen, äänestäjien puolue- ja ehdokasvalinnan perusteet sekä eri asiakysymysten, tietolähteiden, tiedotusvälineiden, vaalikampanjoiden ja vaalimainonnan vaikutukset äänestyspäätöksiin.
Kunta-alan työolobarometrit on kerätty osana työ- ja elinkeinoministeriön teettämiä Työolobarometrejä, jotka kattavat kaikkien alojen palkansaajat. Kunta-alan työolobarometrit sisältävät kunta-alalla työskentelevien lisäotoksen. Työturvallisuuskeskuksen kuntaryhmän toimeksiannosta laajennetussa otoksessa on haastateltu useita satoja kunta-alalla työskenteleviä henkilöitä. Kunta-alan työolobarometreja on kerätty vuosina 1994-2011.
Työolobarometrien tarkoituksena on suomalaisen työelämän laadun muutosten seuraaminen työntekijöiden näkökulmasta. Tutkimusten aihealueina ovat mm. työllisyys ja talous, henkilöstömäärät, työn organisointi ja joustavuus sekä työpaikan ilmapiiri. Suuri osa sisällöstä on pysynyt samana koko keruuajan. Kunta-alan työolobarometrit mahdollistavat koko kunta-alan ja sen neljän päätoimialan työolojen muutosten seuraamisen. Kunta-alan työolobarometrien ja Työolobarometrien tiedot on kerätty samalla kyselylomakkeella Tilastokeskuksen työvoimatutkimusten yhteydessä aluksi puhelinhaastatteluina ja sittemmin tietokoneavusteisina puhelinhaastatteluina.
Julkisten hankintojen ilmoitustilastoaineistot sisältävät HILMA-hankintailmoitusjärjestelmässä julkaistuja tietoja. Julkisilla hankinnoilla tarkoitetaan tavara-, palvelu- ja rakennusurakkahankintoja, joita esimerkiksi valtio, kunnat sekä valtion liikelaitokset tekevät oman organisaationsa ulkopuolelta. Julkiset hankinnat on tehtävä kansallisia hankintalakeja ja EU-hankintadirektiivejä noudattaen. Hankintayksiköitten on ilmoitettava kynnysarvon ylittävät hankinnat HILMAssa. Tietoarkistoon on tallennettu aineistoja vuosilta 2007-2019.
Julkiseen työnvälitykseen ilmoitettujen avointen työpaikkojen rekisteriaineisto (ns. vakanssidata) sisältää vuosittaisia tietoja avoinna olleista työpaikoista, niitä tarjoavista työnantajista sekä työpaikkojen täyttöprosesseista.
Sarjaan kuuluu myös työ- ja elinkeinotoimistojen, entisten työvoimatoimistojen, kokonaisaineistoja, jotka sisältävät avointen työpaikkojen lisäksi tietoja työvoimasta, työttömyydestä ja tukitoimenpiteistä.
Työ- ja elinkeinoministeriö tuottaa uudet aineistot vuosittain. Aineistoihin on lisätty aluemuuttujia ja erilaisia kestomuuttujia.
Kansalliset eduskuntavaalitutkimukset ovat vaalien jälkeen kerättäviä, kaikenikäisiin äänioikeutettuihin kohdistuvia, laajoja kyselytutkimuksia. Tutkimusaineistoja on kerätty säännöllisesti vuoden 2003 vaalien jälkeen vaalitutkimuskonsortion
toimesta. Lisätietoa vaaleihin liittyvistä tutkimuksista löytyy Suomen kansallisen vaalitutkimuskonsortion verkkosivuilta.
Käyntihaastatteluina ja kirjekyselyinä kerättävät aineistot mahdollistavat kansalaismielipiteen yksityiskohtaisen empiirisen tarkastelun ja demokratian kannalta keskeisten muutosten seurannan. Kussakin aineistossa on mukana pysyviä teemoja, joita on samoilla kysymyksillä seurattu sarjan aiemmissa tutkimuksissa. Lisäksi mukana on vaihtuvia ajankohtaisia aihepiirejä.
Kyselyjen teemoja ovat mm. poliittinen osallistuminen, poliittiset asenteet, puolueiden kannatus, ehdokas- ja puoluevalinta, äänestysaktiivisuus, edustusperiaatteet, vaalikampanja ja vaalirahoitus. Tutkimuksia ovat rahoittaneet mm. oikeusministeriö ja opetusministeriö.
Kirkon tutkimuskeskuksen teettämä Kirkkomonitorit-sarja tarkastelee mannersuomalaisten uskonnollisuutta, uskomuksia, asenteita ja suhdetta Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon sekä muihin uskonnollisiin yhdyskuntiin. Aiheina ovat olleet myös seurakuntien toimintamuotojen tärkeys, yliluonnolliset ilmiöt, henkisyys ja moraali. Kirkkomonitoreja on kerätty erillisenä osana kansainvälistä RISC Monitor -asennekartoitusta. Tutkimusten aineistonkeruusta ovat vastanneet MDC RISC International ja Suomen Gallup (TNS Gallup, Kantar). Tietoarkistoon on arkistoitu aineistoja vuosilta 1999, 2002, 2004 ja 2007.
Sarjaan kuuluvat aineistot piirtävät kuvaa matkapuhelinilmiön synnystä ja kehityksestä suomalaisnuorten, lasten ja perheiden keskuudessa. Sarja sisältää yhteensä yli kymmenen tuhatta sivua vaihtelevan mittaisia haastattelulitteraatteja. Haastateltavina on esimerkiksi perheitä, nuoria, myöhäisnuoria, seurustelevia nuoria sekä opettajia. Tutkimusten polttopisteessä olleiden matkapuhelinten käyttöön liittyvien kysymysten lisäksi, on haastatteluihin tallentunut läpileikkaus vuosituhannen vaihteen suomalaisen perheiden, lasten ja nuorten arkeen.
Aineistonkeruu aloitettiin vuonna 1997 Nokia Mobile Phonesin ja Telecom Finlandin rahoittamalla suomalaisten lasten ja nuorten matkaviestintää lähinnä perhekontekstissa tutkineella pilottiprojektilla, jota seurasivat Tekesin Tietoliikenteellä maailmalle (TLX) -ohjelmaan kuuluneet 1998-1999 Mobile Phone Culture of Children and Youth in Finland ja vuonna 2000 Everyday Life and Mobile Communication of the Finnish Youth and Families with Children -projektit. Vuonna 2002 tutkimusta jatkettiin Nokia Mobile Phonesin, Sonera Mobile Operationsin ja Tietoyhteiskuntainstituutin (ISI:n) rahoituksella. Tampereen yliopiston Tietoyhteiskunnan tutkimuskeskus (INSOC) toteutti vuonna 2001 yhdessä Nokia Mobile Phonesin ja Sonera Mobile Operationsin kanssa tutkimusprojektin Wireless Kids - International Research on Mobile Cultures of Adolescents, jonka tavoitteena oli tutkia alle 13-vuotiaiden lasten ja 13-18-vuotiaiden nuorten matkaviestintää mediaetnografisin menetelmin neljässä eri maassa.
Tampere Praksis on Tampereen kaupungin, Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan sosiaalityön tutkinto-ohjelman, Tampereen ammattikorkeakoulun sosiaalialan sekä sosiaalialan osaamiskeskus Pikassoksen yhteistyöhanke, jossa rakennetaan Tampereen kaupungin sosiaalipalveluihin sijoittuva käytännön, opetuksen ja tutkimuksen yhteistyörakenne ja oppimisympäristö. Hankkeen tavoitteita ovat: työssä oppimisen näkyväksi tekeminen ja mallintaminen, oman työn tutkivan kehittämisen edistäminen, opettajien työelämälähtöisyyden kehittäminen monitoimijaisessa verkostossa sekä sosiaalisen median kokeileminen viestinnässä.
Hankkeen tuottamat aineistot ovat monimuotoisia, esimerkiksi kirjoitusaineistoja ja ryhmäkeskustelulitteraatioita. Aineistoja on kerätty mm. tutkielmiin ja oppimistehtäviin, sekä tutkivien työpajojen yhteydessä.
Työolobarometrit ovat työ-ja elinkeinoministeriön teettämiä mielipidetiedusteluja, joita on kerätty vuosittain vuodesta 1992 lähtien. Niiden tarkoituksena on suomalaisen työelämän laadun muutosten seuraaminen työntekijöiden näkökulmasta. Tutkimusten aihealueina ovat mm. työllisyys ja talous, henkilöstömäärät, työn organisointi ja joustavuus sekä työpaikan ilmapiiri. Suuri osa sisällöstä on pysynyt samana koko keruuajan. Työolobarometrien tiedot on kerätty Tilastokeskuksen työvoimatutkimusten yhteydessä aluksi puhelinhaastatteluina ja sittemmin tietokoneavusteisina puhelinhaastatteluina.
Yliopistot seuraavat akateemisten työllistymisen laatuun ja tarkoituksenmukaisuuteen liittyviä tekijöitä yhdenmukaisilla uraseurantakyselyillä. Kyselyiden kohteina ovat noin viisi vuotta sitten valmistuneet ylemmän sekä päättävän alemman yliopistotutkinnon suorittaneet (maistereiden uraseuranta) ja noin kaksi - kolme vuotta sitten valmistuneet tohtorit (tohtoreiden uraseuranta). Valtakunnalliset maistereiden uraseurantakyselyt alkoivat vuonna 2005 ja tohtoreiden uraseurannat vuonna 2007. Kyselyissä mukana olevien yliopistojen määrä voi vaihdella eri keruissa. Uraseurantakyselyt toteutetaan yliopistojen valtakunnallisena yhteistyönä. Seurannan toteuttaa akateemisten ura-ja rekrytointipalvelujen Aarresaari-verkosto.
Suomalaisten rahapelaaminen on neljän vuoden välein toteutettava tutkimussarja, jonka aineistoja on kerätty vuodesta 2003 lähtien sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta. Sarjassa selvitetään suomalaisten rahapelien pelaamista, rahapelien pelaamisen useutta, pelaamiseen käytettyjä rahamääriä ja mielipiteitä ongelmapelaamisesta. Tutkimuksissa käytetään South Oaks Gambling Screen (SOGS) -mittaria. Aineistot on kerätty puhelinhaastatteluina.
Kirkon tutkimuskeskuksen toimeksiannosta kerätty Gallup Ecclesiastica -sarja tutkii koko suomalaisen aikuisväestön uskonnollisuutta, suhdetta kirkkoon sekä seurakunnalliseen toimintaan osallistumista neljän vuoden välein. Tietoarkistoon on arkistoitu sarjan tutkimukset vuodesta 1995 alkaen.
Sarja sisältää Asiakaslähtöisyys nuorten aikuisten avohoidollisessa mielenterveyskuntoutuksessa - tutkimusprojektissa toteutetun laadullisen tapaustutkimuksen aineistoja. Tutkimuksen kohteena on avohoidollinen kuntoutusjakso vakavaa mielensairautta sairastaville nuorille aikuisille. Jakson kohderyhmänä ovat nuoret aikuiset, joilla sairaushistoria on melko lyhyt ja joiden kohdalla on tarpeen miettiä tarkoituksen mukaista kuntoutusmuotoa.
Kuntoutusjaksolle voidaan tulla esimerkiksi omasta kodista, vanhempien luota, tukiasumisesta, kuntoutuskodista tai sairaalasta. Osallistujien valikoituminen kuntoutusjaksolle tapahtuu yhteistyössä jaksolle hakeutuvan nuoren aikuisen, työntekijöiden sekä lähettävän hoitotahon ja kunnan edustajien kanssa.
Kuntoutusjaksolla on kolme perustehtävää 1) kehittää vakavaa psykoositasoista mielen sairautta sairastavan nuoren aikuisen toimintakyvyn ja hänelle soveltuvien kuntoutusmuotojen arviointia 2) kehittää arviointiin perustuvia kuntoutuskäytäntöjä sekä 3) luoda toimivaa yhteistoimintaa julkisen sektorin ja kolmannen sektorin välille.
Kuntoutusjakson viikko-ohjelma muodostuu ryhmistä, omaohjaajatapaamisista, kunkin asiakkaan suorittamista askareista sekä asiakkaan kuntoutussuunnitelma- ja hoitoneuvotteluista. Tärkeä osa jaksoa on kunkin osallistujan jakson jälkeisen kuntoutuspolun suunnittelu ja kuntoutumisen jatkoseuranta. Tämä edellyttää jakson työntekijöiltä (kuusi sosiaali- ja terveysalan ammattilaista) yhteistyösuhteiden luomista kuntien virkamiehiin, sosiaalityöntekijöihin, hoidosta vastaaviin lääkäreihin sekä toisiin kuntoutus- ja asumisyksiköihin. Jakson päätyttyä jokaiselle asiakkaalle on löydettävä seuraava paikka. Kuntoutusjakso ei voi tätä paikkaa yksin nuorelle aikuiselle järjestää, vaan se on sidoksissa kaikkiin muihin mielenterveyskuntoutuksen toimijoihin. Siten kuntoutusjakso on yhteistyön ja eteenpäin lähettämisen paikka ja palvelujärjestelmän risteysasema.
Tietoarkistoon on arkistoitu tutkimusprojektissa kerätty laadullinen aineisto, joka sisältää erilaiset vuorovaikutusaineistot. Osa on niin sanottuja "luonnollisia" aineistoja eli tutkimuksesta riippumatta tapahtuneita vuorovaikutustilanteita (palaverit), kun taas osa on tutkimusta varten järjestettyjä vuorovaikutustilanteita (haastattelut).
Suomalainen päihdehoito -sarja kattaa sekä kvantitatiiviseen että kvalitatiiviseen tutkimukseen soveltuvia aineistoja. Aineistot on kerätty A-klinikoilla ja muissa päihdetyötä tekevissä laitoksissa. Sarja käsittää sekä päihdetyön ammattilaisille että päihdehoidon asiakkaille tehtyjä lomakekyselyjä, kirjoitusaineistoja sekä haastatteluja.
Sarjan eri osa-aineistoissa selvitetään mm. päihdehoidon asiakkaiden päihteiden käyttöhistoriaa, kokemuksia päihdehoidosta sekä päihdehoidon jälkeistä selviytymistä. Päihdetyön ammattilaisilta kysytään mm. heidän taustastaan, hoitomenetelmistä sekä syistä jotka ovat vaikuttaneet ammatinvalintaan.
Lastensuojelun keskusliitto on kartoittanut lapsiin kohdistuvan kuritusväkivallan ja siihen liittyvien asenteiden kehitystä Suomessa 1980-luvulta lähtien. Kyselyissä on kartoitettu myös vanhempien raportoimaa itse käyttämäänsä kuritusväkivaltaa. Tietoarkistoon on arkistoitu aineistoja vuodesta 2004.
Energia-asenteet -sarjan aineistoissa tarkastellaan suomalaisten asennoitumista energiapoliittisiin kysymyksiin. Vuosittaiset tutkimukset vuodesta 2012 alkaen selvittävät suomalaisten suhtautumista, käsityksiä, mielipiteitä ja uskomuksia energiantuotantoon liittyen.
Väestöliiton väestöntutkimuslaitos on toteuttanut
vuodesta 1996 alkaen perhebarometrien sarjaa. Perhebarometrit keskittyvät nimensä
mukaisesti perhettä koskeviin kysymyksiin, mutta jokaisella barometrilla on myös oma erityisteemansa.
Teemoina ovat olleet mm. sukupolvien välinen avunanto, yhteiskunnallisten tukien ja palveluiden
riittävyys, vastuun jakaminen perheessä, työn ja perheen yhteensovittaminen, vanhemmuuden toteuttaminen,
lastenkasvatus, lasten ajankäyttö ja harrastukset.
Kelan ja Turun yliopiston
sosiaalipolitiikan laitoksen yhteisessä tutkimushankkeessa kartoitettiin 18 - 74-vuotiaiden
suomalaisten kokemuksia ja mielipiteitä hyvinvoinnista, sosiaalipolitiikasta ja sosiaaliturvasta.
Tutkimuksissa on selvitetty vastaajien pääasiallista toimintaa (työssä, työttömänä, eläkkeellä jne.),
työmarkkina-asemaa, työttömyyskokemuksia, terveydentilaa, asumistilannetta, saatuja sosiaalietuuksia
ja tulonsiirtoja, toimeentuloa sekä yleensä elintasoa.
Suurelta osin vertailukelpoisissa tutkimuksissa on tarkasteltu myös suomalaisten sosiaalisia suhteita,
elämäntapahtumia ja elämänhallintaa kokonaisuutena. Tietoarkistoon on tallennettu aineistoja vuosilta 1995, 1996, 1998 ja 2000.
Kehitysyhteistyötutkimukset ovat ulkoministeriön
teettämiä mielipidetiedusteluja, joissa on kartoitettu kehitysyhteistyön
tiedontarvetta ja kansalaisten asennoitumista kehitysyhteistyöhön. Aineistot on kerännyt
Taloustutkimus. Aineistoja on kerätty vuodesta 1997 alkaen.
Liikuntatutkimuksilla kartoitettiin vuosina 1994-2010 suomalaisten liikuntatottumuksia ja liikunnan trendejä. Ne on toteutettu erikseen 3-18-vuotiaille lapsille ja nuorille sekä 19-65-vuotiaalle aikuisväestölle. Tutkimuksilla on mm. selvitetty, missä määrin suomalaiset harrastavat liikuntaa, urheilua tai kuntoilua sekä keiden kaikkien tahojen kanssa ja kuinka usein liikuntaa harrastetaan. Lisäksi tutkimukset kartoittavat urheiluseuratoimintaan ja liikunnan vapaaehtoistoimintaan liittyviä asioita ja osallistumista liikuntalajien joukko- ja massatapahtumiin, kilpailuihin ja turnauksiin. Näiltä osin tutkimusten näkökulma laajenee eri lajien harrastamisesta liikunnan kansalaistoimintaan.
Liikuntatutkimusten aineistot on kerätty ympäri vuoden niin, että eri urheilulajit ovat asettuneet tasaveroiseen asemaan vuodenaikojen suhteen. Tutkimukset ovat teettäneet mm. Suomen Liikunta ja Urheilu (SLU) ja Nuori Suomi, ja aineistonkeruun on toteuttanut Suomen Gallup. Tutkimukset on tehty yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Tietoarkistoon on arkistoitu aineistoja vuosilta 2001–2002 ja 2005–2006.
Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen STAKESin (nyk. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL) tuottamissa ja Suomen Gallupin toteuttamissa haastatteluissa on kartoitettu väestön suhtautumista yhteiskunnan alkoholinkulutusta rajoittaviin toimenpiteisiin. Tutkimuksissa on selvitetty muun muassa eri juomaryhmiin kuuluvien alkoholijuomien sopivinta myyntitapaa. Aika ajoin väestöä on myös pyydetty ottamaan kantaa myynnin ikärajoihin ja alkoholin mainontaan. Aineistoja on arkistoitu vuosilta 1996-2004.
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry (ent. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto) on tehnyt sosiaalibarometria vuosittain vuodesta 1991. Sarjassa eri palveluiden tuottajat
(esimerkiksi kuntien sosiaalitoimi, terveyskeskukset, työ- ja elinkeinotoimistot ja Kelan toimistot) arvioivat palveluiden tilaa ja
kansalaisten hyvinvoinnin muutoksia. Lisäksi käsitellään ajankohtaisia sosiaalipoliittisia teemoja.
Tietoarkistoon on arkistoitu sosiaalibarometreja vuodesta 1994.
KuntaSuomi 2004 -tutkimusohjelma oli Kuntaliiton,
yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteinen tutkimuskokonaisuus, jossa analysoitiin kuntien kehitystä
ajanjaksolla 1995-2004. Ohjelmassa oli mukana 47 kuntaa, jotka edustivat mahdollisimman hyvin suomalaista
kuntakenttää. Tutkimusohjelman rahoituksesta vastasivat tutkimukseen osallistuneet kunnat yhdessä Kuntaliiton
kanssa.
Tutkimusohjelma jakaantui 14 tutkimusmoduuliin. Useimpien moduulien tieto kerättiin kirjekyselyillä.
Tiedot ovat yhdistettävissä toisiinsa (horisontaalisuus). Tiedot voi yhdistää myös aikasarjoittain (vertikaalisuus).
Sisäministeriön poliisiosaston ja vuodesta 2016 alkaen Poliisiammattikorkeakoulun poliisibarometrit,
aikaisemmalta nimeltään poliisin turvallisuusbarometrit, selvittävät yli 15-vuotiaiden suomalaisten
käsityksiä poliisin roolista, toiminnasta, palveluista ja niiden laadusta. Lisäksi ne kartoittavat
maan sisäistä turvallisuutta sekä kansalaisten pelkoja ja rikosriskejä. Tietoarkistoon on arkistoitu aineistot vuodesta 1999.
European Social Survey, ESS, on joka toinen vuosi koottava yli 30 maan kansainvälinen kyselytutkimus.
ESS:n ensimmäinen kierros toteutettiin vuosina 2002/2003. Kaikilla osallistujamailla on velvollisuus osallistua ESS ERICin yhteisten kustannusten rahoitukseen. Lisäksi osallistujamaat vastaavat kansallisesta toteutuksesta ja rahoituksesta.
Hankkeen aineistot koostuvat joka kierroksella koottavasta ydinmoduulista, kahdesta tai useammasta
vaihtuvasta moduulista sekä lisälomakkeilla kerätyistä osioista. Tutkimusten avulla on mahdollista seurata mielipiteiden ja elämäntilanteiden
muutosta ja jatkuvuutta useilla eri aihe-alueilla. Samanlaisina toistettavat kysymykset koskevat muun
muassa tiedotusvälineitä ja luottamusta, poliittisia mielipiteitä ja osallistumista, hallintoa ja
tehokkuutta, moraalisia, poliittisia ja sosiaalisia arvoja, sosiaalista syrjintää ja ulossulkemista,
kansallista, etnistä ja uskonnollista sitoutuneisuutta, hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta,
sosiaalisia verkostoja sekä väestöllisiä ja sosiaalis-taloudellisia tekijöitä.
Nuorisoasiain neuvottelukunta (nyk. Valtion nuorisoneuvosto) on teettänyt vuodesta 1994 alkaen nuorisobarometreja. Niissä kartoitetaan säännöllisesti 15-29-vuotiaiden nuorten asenteiden ja odotusten kehittymistä. Barometreissa on sekä ajankohtaisia että toistuvia kysymyksiä, joiden avulla voidaan seurata pidemmän aikavälin asennemuutoksia. Barometreissa on selvitetty muun muassa nuorten koulutukseen, työhön, sosiaaliturvaan, kuluttamiseen, huumeisiin, yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja kansalaisaktiivisuuteen liittyviä asenteita.
Alkoholijuomien tilastoimaton kulutus -kyselyissä kartoitetaan, kuinka paljon suomalaiset kuluttavat kotivalmisteisia, salakuljetettuja ja ulkomailta tuotuja alkoholijuomia sekä spriitä. Aluksi kyselyjä teki Alkoholipoliittinen tutkimuslaitos, joka siirtyi Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskukseen STAKESiin (nyk. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL) vuonna 1996. Alkoholijuomien tilastoimaton kulutus -aineistoja on arkistoitu vuosilta 1995-2002.
Kaupunkipalvelututkimuksia on tehty vuodesta 1983. Aluksi aineistoista vastasi
Suomen Kaupunkiliitto, sittemmin Efektia ja Efeko (nykyään
FCG Finnish Consulting Group). Kyselytutkimusten pääpaino on asukkaiden kuntapalveluja ja hallintoa
koskevien mielipiteiden selvittämisessä. Aineistot ovat suurimmalta osalta vertailukelpoisia
keskenään.
Tampereen terveys- ja sosiaalikyselyt ovat Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveystoimen ja UKK-instituutin yhteistutkimuksia tamperelaisväestön terveydentilasta ja sosiaali- ja terveyspalvelujen käytöstä. Kyselyitä tehtiin kolmen vuoden välein vuosina 1990-2008. Tietoarkistoon on arkistoitu aineistoja vuodesta 1996 alkaen. Kyselyiden toteutus ja suuri osa kysymyksistä on säilytetty samanlaisina, mikä mahdollistaa tulosten vertailun ajankohdasta toiseen.
Lapsesta aikuiseksi -pitkittäistutkimus (Jyväskylä Longitudinal Study of Personality and Social Development, JYLS) alkoi Jyväskylän yliopiston psykologian professori Lea Pulkkisen väitöskirjatyönä vuonna 1968. Tutkimus on sittemmin jatkunut samojen henkilöiden seurantana yli 50 vuotta. Projektin alkaessa tutkimukseen osallistui 369 kahdeksanvuotiasta satunnaisesti valittua lasta kansakoulun toiselta luokalta. Tämän jälkeen aineistoa on kerätty, kun tutkittavat ovat olleet iältään 14-, 20-, 27-, 33-, 36-, 42-, 50- ja noin 60-vuotiaita. Viimeisin aineistonkeruu alkoi vuonna 2020.
Aineistonkeruun päämenetelmät olivat kouluiässä opettajien ja tovereiden arvioinnit oppilaiden sosiaalisesta käyttäytymisestä, aikuisiässä henkilökohtainen haastattelu ja kyselylomakkeet. 42- ja 50-vuotiaina tutkittavat osallistuivat lisäksi terveystarkastukseen ja laboratoriokokeisiin. Tutkimuksen teemoja ovat olleet sosioemotionaalinen kehitys ja persoonallisuus, koulutus ja työura, perhetausta ja oma perhe, terveyskäyttäytyminen ja terveys sekä yhteiskuntaan sopeutuminen. Aineistoissa käytetyt mittarit on esitelty menetelmätaulukossa.
Tutkimukseen osallistuneiden joukko on pysynyt koko projektin ajan suurena: aikuisiässä seurantatietoa on kullakin tutkimuskerralla saatu vähintään 70 prosentista alkuperäisotoksesta. Tutkimusjoukon on todettu edustavan hyvin omaa ikäluokkaansa perhesuhteiden, koulutuksen, ammattiaseman ja työttömyyden suhteen.
Tutkimuksen päärahoittajana on vuodesta 1986 lähtien ollut Suomen Akatemia. Lisäksi vuonna 1986 tutkimusta rahoitti Suomen Kulttuurirahasto. Vuoteen 1986 asti tutkimus toteutettiin opiskelija- ja virkatyönä Jyväskylän yliopistossa. Lapsesta aikuiseksi -pitkittäistutkimus kuului Ihmisen kehitys ja sen riskitekijät -tutkimusohjelmaan, jonka Suomen Akatemia ja opetusministeriö nimesivät tutkimuksen huippututkimusyksiköksi vuosiksi 1997-1999 ja uudelleen vuosiksi 2000-2005. Vuonna 2009 aineistoa kerättiin Suomen Akatemian Lea Pulkkiselle (127125) ja Katja Kokolle (118316) myöntämillä rahoituksilla. Vuodesta 2013 tutkimusta on johtanut tutkimusjohtaja Katja Kokko. Projekti sijaitsee Gerontologian tutkimuskeskuksessa.
Tutkimussarja on osa eTampere-ohjelman (2001-2005)
Infocity-hanketta. Hanke tähtäsi Tampereen
kaupungin verkkopalvelujen rakentamisen, saatavuuden ja käytön tehostamiseen. Infocity-tutkimuksissa kartoitetettiin tamperelaisten tietotekniikan, Internetin ja kaupungin verkkopalvelujen käyttöä.
15-74-vuotiaille kaupunkilaisille suunnatut kyselytutkimukset toteutti
Taloustutkimus vuosina 2000-2005 .
Kunnallisalan kehittämissäätiön Ilmapuntari-aineistoja on
kerätty vuosittain vuodesta 1992 alkaen. Kohderyhminä ovat yleensä olleet kuntalaiset, kunnanjohtajat ja kunnanhallitusten
puheenjohtajat. Aineistot mahdollistavat asukkaiden mielipiteiden vertailun kunnanjohtajien ja
kunnanhallitusten puheenjohtajien mielipiteisiin. Tutkimusten aihealueina ovat mm. kunnallinen
demokratia ja itsehallinto, kuntien tehtävät ja talous sekä kunnan tehtävien ja palveluiden taso
ja niiden kehittämistarpeet. Kunnallisjohto on lisäksi arvioinut mm. yhteistyötä eri tahojen kanssa,
valtionohjauksen nykytilaa ja kehitysnäkymiä sekä ottanut kantaa valtion tiedonkeruuseen kunnilta. Tietoarkistoon on tallennettu aineistoja vuosilta 1992-2010.
Suomalaisten alkoholiasenteet -selvityksissä kartoitetaan kahden vuoden välein 15-79-vuotiaiden suomalaisten mielipiteitä erilaisista alkoholin käyttöön ja alkoholipoliittisiin toimenpiteisiin liittyvistä asioista. Kysymyksissä tiedustellaan vastaajien mielipidettä mm. suomalaisten alkoholikulttuuriin, alkoholiveroon, rattijuopumusrajoihin, alkoholimainontaan sekä alkoholin oston ja käytön rajoituksiin. Vastausvaihtoehdot ovat kyllä, ei ja en osaa sanoa. Ensimmäinen kysely tehtiin 2006. Kyselyn on teettänyt vuoteen 2010 saakka Terveyden edistämisen keskus (Tekry ry), jonka jälkeen vastuu on siirtynyt Suomen sosiaali ja terveys ry:lle (SOSTE). Aineistot on kerätty puhelinhaastatteluina. Tietoarkistoon on tallennettu aineistoja vuosilta 2006, 2008 ja 2012.
Kansallinen elektroninen kirjasto (FinELib) toteutti vuosina 1998-2011 suomalaisille yliopistoille, ammattikorkeakouluille, tutkimuslaitoksille ja yleisille kirjastoille suunnattuja käyttäjäkyselyjä. Verkkokyselyillä on selvitetty millaisia elektronisia aineistoja ja julkaisuja opiskelijat, tutkijat ja muut kirjastojen asiakkaat tarvitsevat ja miten he käyttävät e-aineistoja. Lisäksi on pyydetty palautetta tarjolla olevista e-aineistoista sekä kartoitettu palvelujen kehittämisideoita.
Nyyti ry:n kysely kartoittaa uusien korkeakouluopiskelijoiden tuntemuksia ja kokemuksia opintojen ja uuden elämänvaiheen alkumetreillä. Aihealueina ovat mm. asuinpaikkakunnan muutos, asuminen opiskelupaikkakunnalla, opintojen aloittamiseen saatava tuki sekä tutor- ja opiskelijajärjestöjen toiminta. Kyselyissä selvitetään myös suhtautumista alkoholin käyttöön opiskelijaelämässä. Sarjan aineistoja kerättiin vuosina 2011-2015.
Suomalaisten hyvinvointi ja palvelut (HYPA) on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (aiemmin Stakes) vuonna 2004 alkanut paneelimuotoinen kyselytutkimus, jossa yhdistetään puhelin- ja käyntihaastatteluja, postikyselyjä ja rekisteriaineistoja. Tutkimus on tarkoitus toistaa pääsääntöisesti samansisältöisenä joka toinen vuosi. Tutkimuksen tavoitteena on tarjota ajan tasalla olevaa, luotettavaa ja kattavaa tutkimusaineistoa suomalaisten hyvinvoinnista ja hyvinvointipalveluiden käytöstä. HYPA-tutkimuksen on tarkoitus taata myös laajemmin suomalaisten hyvinvoinnin ja hyvinvointipalvelujen käytön pysyvä seuranta tavalla, joka hyödyttää sekä tutkimusta että yhteiskunnallista päätöksentekoa. Tietoarkistoon on tallennettu aineistoja vuosilta 2004, 2006, 2009 ja 2013.
Tampereen yliopiston opiskelijakyselyitä on toteutettu vuodesta 2004 lähtien vuosittain. Niiden avulla seurataan opiskelijoiden opintojen edistymistä, tyytyväisyyttä opintoihin sekä opintojen ongelmakohtia. Kyselyt ovat myös osa yliopiston koulutuksen kehittämistä ja laadunvarmistusta. Sarja käynnistyi kolmannen vuoden perustutkinto-opiskelijoille suunnatuilla kyselyillä. Vuodesta 2006 alkaen vastaajina ovat olleet myös toisen ja viidennen vuoden opiskelijat. Kyselyt sisältävät vuosittain toistuvia sekä vaihtuvia ajankohtaisia osioita. Syyslukukauden alussa kerättävissä toisen vuoden opiskelijoiden kyselyissä selvitetään opiskelijoiden kiinnittymistä yliopistoon, opintojen käynnistymistä sekä näitä prosesseja tukeneita tai haitanneita tekijöitä. Keväisin koottavat kolmannen ja viidennen vuoden opiskelijoiden kyselyt keskittyvät aihepiireiltään opintojen sujuvuuteen, työssäkäyntiin, opintojen päättymiseen sekä tulevaisuuden suunnitelmiin. Internet-kyselyiden toteuttamisesta vastaa Tampereen yliopiston opiskelijapalvelut. Tietoarkistoon on tallennettu aineistoja vuosilta 2004-2015.
Lasten mediabarometri -kyselyjen avulla on kerätty kansallisesti edustavaa aineistoa eri-ikäisten lasten median käytöstä ja mediasuhteesta. Kyselyjä on toteutettu vuosina 2010-2013. Keruuvuodesta riippuen kohderyhmänä ovat olleet muun muassa 0 - 8-vuotiaat, 7 - 11-vuotiaat ja 10 - 12-vuotiaat lapset. Kyselyyn ovat vastanneet joko lapset itse tai heidän vanhempansa kyselyn vuosittaisesta kohderyhmästä riippuen. Kyselyissä on painotettu vuosittain eri teemoja, joihin kuuluvat muun muassa sukupuolen merkitys median käytössä sekä median käytön muotoutuminen perheen sisäisessä vuorovaikutuksessa. Median käyttöä on kartoitettu erilaisten mediaryhmien, kuten kuvaohjelmien, internetin, radion ja musiikin sekä kirjojen, sarjakuvien ja lehtien käyttötapoihin syventyen. Lisäksi mediaan liittyen on kysytty kännykän käytöstä ja erilaisten digitaalisten pelien pelaamisesta. Opetus- ja kulttuuriministeriö on rahoittanut Lasten mediabarometri -tutkimusta.
Sisäministeriön pelastusosasto selvittää Pelastusasenteet-tutkimuksessa suomalaisten käsityksiä ja tietoja pelastustoimesta. Pelastusasenteet-tutkimuksen tavoitteena on kerätä säännöllisin väliajoin tietoa suomalaisten turvallisuuskäsityksistä, varautumisen tasosta ja pelastusalan tiedottamisen tehokkuudesta. Tutkimuksen käytännön toteutuksesta on vastannut TNS Gallup (Kantar TNS). Tutkimusaineisto on kerätty käyntihaastatteluilla, ja se edustaa Suomen 15 vuotta täyttänyttä väestöä, pois lukien Ahvenanmaalla asuvat. Haastateltavia kussakin tutkimuksessa on ollut hieman yli tuhat. Tietoarkistoon on tallennettu aineistoja vuosilta 2005, 2007, 2011 ja 2014.
Kandipalaute-kysely on valtakunnallinen opiskelijapalautekysely, jolla kerätään tietoa opiskelijoiden kokemuksista opiskella suomalaisissa yliopistoissa. Kyselyn kohderyhmänä ovat opiskelijat, joilla on suoritettuna kandidaatin tutkintoon kuuluvat opinnot tai kolme vuotta yliopisto-opintoja alalla, jolla kandidaatin tutkintoa ei tehdä. Kyselyssä kartoitetaan opintojen sujuvuutta, tyytyväisyyttä yliopistoon, sosiaalista elämää sekä elämän osa-alueina yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia opinnoissa menestymisen tekijöinä. Kandipalaute-kyselyä on kerätty vuodesta 2013 lähtien. Kaikille vastaajille yhteisten kysymysten lisäksi yliopistot ovat voineet lisätä kyselyyn yliopistokohtaisia kysymyksiä.
Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimuksessa käsitellään Suomessa asuvien 7 - 29-vuotiaiden vapaa-aikaa. Tutkimus on jatkoa aiemmin Nuorten vapaa-aikatutkimuksen nimellä kulkeneelle sarjalle, jonka nimi muutettiin kohderyhmän alaikärajan laskemisen myötä. Tutkimuksen kohderyhmän ikäjakaumaa on päätetty tulevissa kyselyissä laajentaa ottamalla mukaan myös esikouluikäiset.
Tutkimuksessa keskitytään ennen kaikkea koulun, työn ja muiden instituutioiden ulkopuolella tapahtuvaan elämään. Toistuvien kysymysten lisäksi eri keruukertojen kyselyillä on vaihtuva pääteemansa.
Suomalaisten arjen kulutustottumuksia ja elämäntapoja, niihin liittyviä asenteita sekä elintasoa, tuloja, menoja ja säästöjä kartoittava tutkimussarja käynnistyi Suomen Akatemian 1990-luvun talouskriisi -tutkimusohjelman hankkeessa Hyvinvointivaltio - resurssi vai rajoite. Vuosina 1999, 2004, 2009 ja 2014 kerätyt postikyselyt sisältävät sekä ajankohtaisia että toistuvia kysymyksiä, joiden avulla voidaan seurata pidemmän aikavälin asennemuutoksia. Tutkimuksia ovat olleet pääasiassa toteuttamassa Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun sosiologian ja taloussosiologian oppiaineet.
Itä-Suomen nuorisopuntarit kartoittavat 15-25-vuotiaiden itäsuomalaisten nuorten hyvinvointia, arvoja ja asenteita. Kyselyn teemoja ovat olleet muiden muassa koulutus, asuminen, työ, kansainvälisyys ja palveluiden käyttö. Mikkelin ammattikorkeakoulu on toteuttanut kyselyjä vuodesta 2010 alkaen.
Opiskelijatutkimukset ovat osa yhteiseurooppalaista Eurostudent-tutkimushanketta, jossa tarkastellaan ja verrataan eri maiden opiskelijoiden olosuhteita. Tutkimukset käsittelevät korkeakouluopiskelijoiden toimeentuloa ja opiskelua. Tutkimuskysymykset kartoittavat korkeakouluopiskelijoiden taustatietoja, opintoihin hakeutumista, taloudellista tilannetta ja ajankäyttöä sekä antavat tietoa opintojen etenemiseen vaikuttavista tekijöistä. Kysymykset käsittelevät myös opiskelijoiden kansainvälistä liikkuvuutta ja opiskelijoiden odotuksia tulevaisuuden suhteen sekä jatko-opintojen rahoitusta ja syitä jatko-opintoihin hakeutumiselle.
Diakoniabarometrit kuvaavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon keskeistä työmuotoa diakoniatyöntekijöiden näkökulmasta. Tutkimusten pysyviä teemoja ovat olleet mm. diakoniatyön sisällöt, painopisteet, resurssit ja yhteistyösuhteet sekä diakoniatyöntekijöiden työnkuva.
Aineistoja on kerätty noin kahden vuoden välein vuodesta 1999 alkaen. Barometrejä ovat olleet toteuttamassa mm. Diakonian tutkimuksen seura, Diakoniatyöntekijöiden liitto sekä Kirkkohallituksen diakonian ja yhteiskuntatyön yksikkö. Tietoarkistoon on arkistoitu aineistoja vuodesta 2009.
Vapaa-ajattelijain liitto on kerännyt eduskuntavaaliehdokkaiden mielipiteitä vuodesta 2007 alkaen vaalikoneella internet-sivuillaan. Vaalikone on ollut avoinna aina eduskuntavaalien aikaan. Eduskuntavaaleissa ehdolla olevat henkilöt ovat pystyneet tallentamaan vaalikoneeseen vastauksensa kysymyksiin, joita sivuston käyttäjät ovat voineet hakea ja tarkastella haluamillaan rajauksilla. Sarjan aineistoista löytyvät niin ehdokkaiden kuin vaalikoneen käyttäjien tallennetut valinnat näihin mielipidekysymyksiin. Vaalikoneessa teemoina ovat olleet muun muassa uskonnon asema peruskoulussa sekä kirkon yhteiskunnallinen asema muun muassa veron keruuseen ja hautaustoimen järjestämiseen liittyen.
Kirjastosektoreiden yhteinen, kansallinen käyttäjäkysely kerää tietoa kirjastopalvelujen käytöstä, asiakastyytyväisyydestä ja vaikuttavuudesta. Kyselyitä on kerätty yleisten kirjastojen sekä korkeakoulu- ja erikoiskirjastojen asiakkailta riippuen keruuvuodesta. Verkkokyselyn rakenne ja sisältö on suunniteltu yhteistyössä kirjastoverkon edustajien kanssa. Kysely mahdollistaa vertailun sekä kirjastosektorien sisällä että välillä. Vertailemalla tuloksia aiempiin kyselyihin saadaan tietoa asiakastyytyväisyyden ja kirjastojen käyttötapojen kehitystrendeistä. Yhteisen kyselyn puitteissa kirjastot voivat myös jakaa ja vahvistaa kyselydatan tulkintaan ja hyödyntämiseen liittyvää osaamistaan. Tietoarkistoon on tallennettu aineistoja vuosilta 2008, 2010, 2013 ja 2018.
Tervaskannot 90+ on professori Antti Hervosen ja silloisen yliassistentti Marja Jylhän vuonna 1995 käynnistämä monitieteinen tutkimuskokonaisuus, joka kohdistuu yli 90-vuotiaisiin tamperelaisiin. Tutkimusten lähtökohtana on väestörakenteen nopea muutos ja pitkäikäisyyden yleistyminen. Keskeisiä tutkimusteemoja ovat terveyden ja toimintakyvyn kehitys, palvelut ja epävirallinen apu, pitkäikäisten elämäntilanne ja elämän kokeminen ja vanhenemisen biologinen tausta.
Aineistoja on koottu useilla eri menetelmillä, kuten toistuvilla postikyselyillä, terveyshaastatteluilla ja toimintakykymittauksilla, verinäytteillä, elämäntarinahaastatteluilla ja rekisteritietoja keräämällä. Tietoarkistoon on tallennettu postikyselyt vuodesta 1995 lähtien.
Lapsiuhritutkimukset-sarjan aineistoissa kohteena ovat lapset ja heidän väkivaltakokemuksensa. Näitä kokemuksia on kartoitettu vuodesta 1988 lähtien, ja vuosina 2008 ja 2013 Poliisiammattikorkeakoulu toteutti varsinaista Lapsiuhritutkimusta. Tutkimuksissa selvitetään laajasti valtakunnan tasolla 6- ja 9-luokkalaisten lasten kokemuksia väkivallanteon sekä uhrina että seuraajana olemista. Tietoarkistoon on tallennettu aineistoja vuosilta 1988, 2008 ja 2013.